Browsing by Subject "conversational speech"

Ihmiset muuttavat äänentuotantoaan kuuluvammaksi meluisassa ympäristössä refleksinomaisesti. Tätä ilmiötä kutsutaan Lombard-efektiksi. Efekti saa puhujan tuottamaan Lombard-puhetta, jota on tutkittu jo yli vuosisadan ajan eri näkökulmista. Lombard-puheen akustiikalle ominaista ovat korotettu äänenpainetaso, korotettu puheäänen perustaajuus, muutokset äänen osataajuuksissa sekä muissa äänen spektrin rakenteissa. Lisäksi Lombard-puheessa vokaalien pituuksilla on tapana kasvaa, ja äärimmäisissä meluolosuhteissa hyperartikulaatiota voi esiintyä. Puhetilanteeseen sisältyvä kommunikatiivinen aspekti on keskeistä ilmiön synnylle. Tämän tutkielman tavoitteena oli tutkia puheentuottoa keskustelutilanteessa, jossa samanaikaisesti toinen keskustelijoista on altistettuna melulle ja tuottaa täten Lombard-puhetta, ja toinen keskustelija kommunikoi hiljaisuudessa ilman taustamelun suoria vaikutuksia, ja selvittää, onko puheen akustiikassa tai ymmärrettävyydessä eroavaisuuksia tällaisessa epäsymmetrisessä tilanteessa verrattuna symmetriseen puhetilanteeseen, jossa molempien puhujien ääniympäristö on sama. Tutkimusta varten kaksi paria suomenkielisiä keskustelijoita (yhteensä neljä osallistujaa, kaikki naisia) ratkoivat pareittain sudokupohjaisia tehtäviä kolmessa eri taustamelutilanteessa: (1) hiljaisuudessa, (2) molempien ollessa taustamelussa (symmetrinen), ja (3) vain toisen keskustelijan ollessa taustamelussa (asymmetrinen). Taustamelu, jota soitettiin koehenkilöille 75 dB äänenpainetasolla, oli laadultaan cocktail-melua, joka sisältää niin kutsuttua puheensorinaa jossa useampi puhuja puhuu päällekkäin. Keskustelut äänitettiin ja niistä kerättiin yhteensä 453 maalitavua, joista kaikista analysoitiin keskimääräinen äänenpainetaso, ja 417 maalitavusta analysoitiin keskimääräinen perustaajuus. Äänenpainetason ja perustaajuuden arvot normalisoitiin ja arvoille suoritettiin keskiarvoja ja variansseja vertailevat tilastolliset testit. Odotetusti kaikki puhujat korottivat äänenpainetasoaan ja perustaajuuttaan siirryttäessä hiljaisesta keskustelutilanteesta symmetriseen taustamelutilanteeseen, jossa molemmat keskustelukumppanit tuottivat Lombard-puhetta. Henkilöt, jotka asymmetrisessä keskustelutilanteessa olivat itse hiljaisuudessa ja kommunikoivat keskustelukumppanille, joka oli melussa, korottivat sekä äänenpainetasoaan että perustaajuuttaan asymmetrisessä keskustelutilanteessa verrattuna hiljaiseen keskustelutilanteeseen. Lisäksi toinen näistä puhujista korotti sekä äänenpainetasoaan että perustaajuuttaan lähes oman Lombard-puheensa tasolle, jota mitattiin symmetrisessä tilanteessa. Puhujat, jotka olivat altistettuna melulle asymmetrisessä tilanteessa, käyttivät keskimäärin matalampaa äänenpainetasoa asymmetrisessä kuin symmetrisessä tilanteessa, vaikka tuottivatkin Lombard-puhetta molemmissa tilanteissa. Väärin kuultuja maalitavuja ei havaittu asymmetrisessä tilanteessa, vaan henkilöt, jotka olivat kyseisessä tilanteessa hiljaisuudessa, onnistuivat korottamaan ääntään tarvittavalle tasolle, jotta ratkaiseva tieto saatiin kommunikoitua melussa olevalle henkilölle. Tämä tutkimus osoitti, että kahden keskustelukumppanin ääniympäristöjen ollessa eriävät, kumpikaan keskustelijoista ei tuota täysin sentyyppistä puhetta, joka olisi sopivaa heidän senhetkiseen ääniympäristöönsä, vaan puheentuottoon vaikuttaa myös välillisesti keskustelukumppanin ääniympäristö. Lisäksi tutkimus osoitti, että siinä missä puhetilanteen kommunikatiivisuus voi lisätä Lombard-efektin vaikutuksia, se voi myös häivyttää niitä. Jatkotutkimuksissa tulisi kerätä enemmän dataa ja suorittaa datalle laajempaa analyysiä.