Browsing by Subject "dancehall"
Now showing items 1-2 of 2
-
Jännitteitä ja muuttuneita kehonkuvia : Suomalaisten naisten käsityksiä dancehall-harrastuksestaan (2020)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisten naisten käsityksiä ja kokemuksia dancehall-harrastuksestaan. Dancehall on jamaikalainen kulttuuri, johon kuuluu muun muassa tanssi ja musiikki, ja dancehall-tanssia harrastetaan Suomessakin. Tutkimuskysymys on seuraava: millaisena dancehall näyttäytyy suomalaisten naisharrastajien käsityksissä? Tätä kysymystä lähestytään kahden kysymyksen avulla: miten dancehall vaikuttaa kuvaan ja kokemukseen naiskehosta suomalaisten naisharrastajien puheessa? Miten suomalaiset naiset kokevat dancehall-kulttuurin ja suomalaisen kulttuurin väliset erot ja jännitteet? Tutkielmaa varten on haastateltu kahdeksaa dancehallia harrastavaa suomalaista naista ja aineisto koostuu kahdeksasta teemahaastattelusta. Haastateltavat on valittu lyhyen kyselyn perusteella, joka toteutettiin dancehall-tanssitunneilla Helsingissä. Kyselyn perusteella valittiin haastateltaviksi sellaisia harrastajia, jotka itse määrittelivät olevansa todella innostuneita dancehallista. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkielmasta selviää, että dancehallilla on ollut myönteinen vaikutus haastateltavien kehonkuvaan sekä itsetuntoon. Haastateltavien naisten mukaan dancehall-kulttuurin sallivampi ja laajempi kauneusihanne sekä erinäköisten ja -kokoisten jamaikalaisten naistanssijoiden esilläolo ja representaatio dancehallissa ovat vaikuttaneet heidän omaan kauneusihanteeseensa sekä kehonkuvaansa niin, että he ovat tyytyväisempiä itseensä ja kehoonsa sellaisina, kuin ne ovat. Dancehall-harrastus on lisäksi tuonut heidän elämäänsä kokonaan uuden yhteisön ja ystäväpiirin. Osan haastateltavista oli mahdollista löytää itsestään uusi, arkiminästä poikkeava “dancehall-persoona”, tai vain kokeilla erilaisia rooleja tanssin avulla. Dancehall-harrastukseen liittyy kuitenkin myös asioita, jotka aiheuttavat haastateltaville jännitteisiä ja ristiriitaisia tunteita. Haastateltavat pohtivat dancehallin naiskuvaa ja dancehallin suhdetta naisiin. Onko dancehall naisia voimauttavaa ja vapauttavaa vai esineellistävää ja alistavaa, vai jotain siltä väliltä? Haastateltavilla on tästä erilaisia mielipiteitä. Lisäksi haastateltaville jännitteisiä ja ristiriitaisia tunteita aiheuttavat dancehalliin ajoittain liittyvät väkivalta ja homofobia, jotka ovat haastateltavien omien arvojen vastaisia ja joihin haastateltavien on vaikea suhtautua. Haastateltavat pohtivat, miten dancehallia voi harrastaa vastuullisesti ja eettisesti. Heille on tärkeää, että he ovat perillä dancehall-kulttuurista, pystyvät tukemaan jamaikalaisia tanssijoita rahallisesti, ja että jamaikalaiset tanssijat hyväksyvät heidän harrastuksensa. Dancehall-harrastukseen liittyy suomalaisilla naisharrastajilla jännitteisiä kokemuksia ja ristiriitaisia tunteita. Näistä huolimatta dancehall on vaikuttanut heidän elämäänsä myönteisesti, erityisesti kehonkuvan ja itsetunnon parannuttua. Dancehall on luonut harrastajille tilan hyväksyä itsensä sellaisina, kuin he ovat. Tätä on mielenkiintoista verrata dancehall-kulttuuriin Jamaikalla, jossa kehitys vaikuttaa olevan kohti länsimaisempaa, yksipuolisempaa kauneusihannetta. Tämä ei silti vähennä sitä, miten merkityksellistä dancehall on suomalaisille harrastajille, kaikesta huolimatta.
-
(2024)Based on semi-structured interviews with seven Jamaican male dancehall dancers and one dancehall DJ, this study aims to trace some of the multiple dimensions and configurations of dancehall masculinities among male dancehall dancers in Jamaica. I explore how the dancers perform masculinities by analyzing wealth and material possessions as extensions of dancers’ masculinity, gyalis (read: lotharios) culture and homophobia, and dancehall sex/romance tourism as a site for erotic racism and constructing masculinity. Primary emphasis is placed on attempting to trace the cultural logic behind the construction of masculinities. The theoretical framework draws heavily on Judith Butler’s analysis of gender performativity, Raewyn Connell’s theorization of hegemonic masculinity, Kimberlee Crenshaw’s conceptualization of intersectionality as well as postcolonial and critical race theories. Ultimately, this study is about marginalized Black masculinities in a specific context, namely, among Jamaican male dancehall dancers. I argue that complex historical processes and intersections inform dancehall dancers’ performances of masculinity and any attempt to understand these performances needs to pay attention to these longer histories that include slavery and colonialism. Dancehall’s cultural production remains primarily in the hands of African descent Black youth, particularly men, from Jamaica’s inner cities and lower classes whose lives are characterized by various forms of structural violence. Against this background I argue that masculine performances among dancehall dancers reflect a claim to a gendered position of power as the dancers attempt to transgress subordinated roles designated for them in terms of race and class. I also argue that the ways in which dancers perform masculinities challenge Jamaica’s hegemonic masculinity, in particular its notions of middle classness. However, at the same time certain notions of hegemonic masculinity, such as polygamous male heterosexuality or homophobia, are being reinforced. This creates a paradox so typical to dancehall as its cultural production simultaneously plays with and against the country’s hegemonic structures. Based on semi-structured interviews with seven Jamaican male dancehall dancers and one dancehall DJ, this study aims to trace some of the multiple dimensions and configurations of dancehall masculinities among male dancehall dancers in Jamaica. I explore how the dancers perform masculinities by analyzing wealth and material possessions as extensions of dancers’ masculinity, gyalis (read: lotharios) culture and homophobia, and dancehall sex/romance tourism as a site for erotic racism and constructing masculinity. Primary emphasis is placed on attempting to trace the cultural logic behind the construction of masculinities. The theoretical framework draws heavily on Judith Butler’s analysis of gender performativity, Raewyn Connell’s theorization of hegemonic masculinity, Kimberlee Crenshaw’s conceptualization of intersectionality as well as postcolonial and critical race theories. Ultimately, this study is about marginalized Black masculinities in a specific context, namely, among Jamaican male dancehall dancers. I argue that complex historical processes and intersections inform dancehall dancers’ performances of masculinity and any attempt to understand these performances needs to pay attention to these longer histories that include slavery and colonialism. Dancehall’s cultural production remains primarily in the hands of African descent Black youth, particularly men, from Jamaica’s inner cities and lower classes whose lives are characterized by various forms of structural violence. Against this background I argue that masculine performances among dancehall dancers reflect a claim to a gendered position of power as the dancers attempt to transgress subordinated roles designated for them in terms of race and class. I also argue that the ways in which dancers perform masculinities challenge Jamaica’s hegemonic masculinity, in particular its notions of middle classness. However, at the same time certain notions of hegemonic masculinity, such as polygamous male heterosexuality or homophobia, are being reinforced. This creates a paradox so typical to dancehall as its cultural production simultaneously plays with and against the country’s hegemonic structures.
Now showing items 1-2 of 2