Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "dekomponointi"

Sort by: Order: Results:

  • Porsastuotannon tuottavuuskehitys sikatilinpäätöstiloilla vuosina 2003–2008 
    Rasi, Janne (2011)
    In this research, the productivity change of piglet production on ProAgria Annual Pig Accounting farms (Finnish pig farms exploiting this particular advisory service) is measured from 2003 to 2008, using Fisher productivity index. Moreover, an exact decomposition method is applied in order to obtain a more detailed picture of factors contributing to productivity change. The examined components are changes in technology, technical efficiency, allocative efficiency, scale efficiency and price effect. Indices are formed in two ways: as aggregated indices and geometric means of farmlevel indices. The two indices provide almost identical average annual productivity growth rates, 2.7 % and 2.8 %, respectively, although the growth patterns slightly differ. Scale efficiency is found to be the most important factor contributing to production growth. Aggregated scale efficiency improves by 1.6 % per annum and the mean scale efficiency by 2.1 % per annum. Another component having a remarkable effect on productivity growth is technical efficiency change. Both aggregated and mean index rise by 1.4 % per annum. On the contrary, technological change is slightly negative, on average -0.1 % per year. However, annual changes are noteworthy. Both allocative efficiency change and price effect have little impact on productivity change. Growing average number of sows seems to be a major cause contributing to productivity change, seeing that it is closely connected with improving scale efficiency. Regressive technological change is an alarming result because technological change is the most important element evoking productivity growth in the long term.
  • Ryhmien sisäisten ja välisten tuloerojen mittaaminen vuokra- ja omistusasujien keskuudessa 
    Moisio, Siiri (2023)
    Suomi on perinteinen hyvinvointivaltio, jonka uudelleenjakava politiikka kaventaa kansalaisten tuloeroja. Tässä tutkielmassa keskitytään tuloerojen mittaamisen perusteisiin ja esitetään kritiikkiä suosituimmalle tuloeromittarille, Gini-kertoimelle. Tuloeroja ja niiden kehitystä tarkastellaan vuokra- ja omistusasujien välillä. Lisäksi huomion kohteena ovat ryhmien sisäiset erot. Ryhmätasoinen tarkastelu tuottaa syvemmän näkymän julkisen vallan politiikan vaikutusten arvioinnille. Gini-kerroin on yleisimmin käytetty tuloeromitta, mutta sen käyttöön liittyy useita haasteita. Merkittävin niistä on, että Gini-kerrointa ei voi hajottaa osiin mittaamaan ryhmien välisiä eroja. Tässä tutkielmassa ryhmien välisiä tuloeroja mitataan käyttäen kahta yleisintä yleistettyä entropiamittaa, MLD-mittaa sekä Theilin mittaa. Nämä mittarit ovat dekomponoitavissa. Tutkimusaineistona on käytetty Luxembourg Income Study -tietokannan kotitalousaineistoa Suomesta ajanjaksolta 1987–2016. Aineisto sisältää kattavasti tietoja kotitalouden eri tulolajeista sekä demografisista tekijöistä. Tuloeromittarin tulokäsite on ekvivalentti käytettävissä oleva tulo. Tutkielmassa havaitaan, että vuokra- ja omistusasujien väliset erot selittävät enenevissä määrin kokonaistuloeroja. Omistusasujien keskuudessa tuloerot ovat merkittävässä laskussa. Samaan aikaan vuokra-asujien tuloerokehitys on ollut päinvastaista. Vuokra-asujien sisäisten tuloerojen kasvun lisäksi, ryhmän väestöosuus on kasvanut sekä tulojakauma leventynyt. Tällä tutkielmalla haluan herättää keskustelua Gini-kertoimen käytöstä ja osoittaa ryhmien välisten erojen tarkastelun tärkeyden tuloerojen mittaamisessa.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO