Browsing by Subject "demonstratiivipronmini tämä lasten roolileikkikeskustelussa"

Tutkielmassa tarkastellaan itseen viittaavia ilmauksia keskustelussa, erityisesti minä-pronominin vaihtelua murrevarianttiensa kanssa sekä jonkin verran myös itseen viittaamista kolmannessa persoonassa. Tutkimuskysymykset keskittyvät itseen viittaamisen eri keinojen syihin ja funktioihin. Aineistona on Alko-aineiston litteroitu osuus sekä lasten roolileikkikeskustelu. Teoriataustana toimii sosiolingvistinen ja keskustelunanalyyttinen tutkimus ja käytössä on keskustelunanalyysin metodi. Työssä osoitetaan, että minä-pronominin vaihtelu murrevarianttiensa kanssa ei ole satunnaista. Näkökulman siirtäminen näyttämölle tapahtuu minä-variantin avulla. Minä-variantti myös merkitsee referoinnin alun. Itsen yksilöinti eli poimiminen eroon muista tehdään minä-variantilla, samoin itsen kontrastoiva korostus ja fokusoiva kontrastointi. Erilaisia sävyjä, kuten asiantuntevuutta, koomisuutta tai virallisuutta saadaan aikaan kirjakielisellä tyylillä, johon kuuluu minä. Goffmanin esittämismuotin mukaisesti tarkasteltuna asennonvaihdos ja itseen viittaamisen keinon vaihto osuvat usein yksiin. Tästä poikkeuksena ovat Alko-aineistossa kesken referoinnin tapahtuva paluu minä-variantista ensimmäisen persoonan murrevarianttiin tai lasten keskustelussa palaaminen näyttämölle vievästä minä-variantista puhekieliseen muotoon. Työssä osoitetaan lisäksi, että lapset viittaavat usein roolileikissä itseensä demonstratiivipronominilla tämä/tää tai roolihahmoaan kuvaavalla substantiivilla, esimerkiksi koira. Näin toimitaan silloin, kun ollaan näyttämöllä eli lapset puhuvat roolihahmonsa suulla. Aikuiset viittaavat harvoin itseensä substantiivilla kolmannessa persoonassa: aineistosta löytyy yksi tapaus, jossa viitataan itseen sanalla meikäläinen.Kyseisessä tilanteessa puhuja viittaa identiteettiinsä, perusluonteeseensa. Tutkielma avaa lasten keskinäisen keskustelun tutkimuksen osalta aihepiiriä, jota toistaiseksi ei ole paljon tutkittu. Tässäkään työssä se ei ole pääroolissa, joten tutkittavaa jää. Lisäksi samaa aihealuetta eli itseen viittaamista keskustelussa olisi hyvä tutkia tuoreemmasta aineistosta: tässä tutkielmassahan aineistot on nauhoitettu 1950-luvulla ja 1980-luvulla.