Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "depressive disorder"

Sort by: Order: Results:

  • Masennus ja unettomuus suomalaisväestössä 
    Timonen, Veera (2021)
    Masennus on yleinen sairaus väestötasolla ja kansantaloudellisesti hyvin merkittävä, sillä masennus on merkittävä syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Unettomuus on yleinen oire masennuksen yhteydessä, mutta sen on havaittu olevan myös itsenäinen riskitekijä masennuksen puhkeamiselle. Unettomuus ei myöskään ole pelkkä oire, vaan usein itsenäinen liitännäissairaus masennuksen rinnalla. Masennuksen ja unettomuuden välillä on havaittu useita yhteisiä tekijöitä, vaikka nämä kaksi sairautta yhdistävää tarkkaa mekanismia ei vielä tiedetä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää FinTerveys 2017 -tutkimuksen pohjalta masennuksen ja unettomuuden yleisyyttä suomalaisväestössä sekä selvittää regressiomallilla, assosioituvatko unettomuuteen liittyvät oireet masennukseen ja psyykkiseen oireiluun. Aineistosta havaitaan, että lääkärin toteamaa masennusta on 6,5 prosentilla ja usein koettua unettomuusoireilua 10 prosentilla. Usein koettu unettomuusoireilu on 5,47-kertaisesti (95 % CI = 4,05–7,40) yleisempää ihmisillä, joilla on lääkärin toteama masennus kuin ihmisillä, joilla masennusta ei ole. Lisäksi havaitaan, että kaikki huonosta unesta kielivät oireet (unettomuus, päiväväsymys, mielipide riittämättömästä unesta ja unilääkkeiden käyttö) näyttäisivät lisäävän riskiä masennukselle ja päiväväsymys assosioituu vahvimmin masennukseen. Tulokset vahvistavat unettomuuden yhteyttä masennukseen ja sen tärkeyttä, että unettomuuden taustalta on hyvä tunnistaa mahdolliset muut sairaudet, ja toisinpäin sitä, että masennuksen yhteydessä olevaa unettomuutta pitää tarkastella omana merkittävänä kokonaisuutenaan.
  • Persoonallisuuden yhteys masennuksen kulkuun ja itsetuhoiseen käytökseen nuorilla 
    Tikka, Sini (2019)
    Masennustilat ovat yleisimpiä mielenterveyden häiriöitä ja kansanterveyden suurimpia ongelmia. Vakava ja normaalia nuoruuden kehitystä estävä masennusoireilu on huomattava ajoissa. Varhaisessa vaiheessa tarjottu tuki ja hoito parantavat masennuksen ennustetta ja ehkäisevät mielenterveyssyistä johtuvaa syrjäytymistä. Masennus on myös merkittävä itsetuhoisen käytöksen riskitekijä. Temperamentin ja luonteenpiirteiden on todettu olevan yhteydessä masennukseen. Tätä yhteyttä on nuorilla kuitenkin tutkittu kohtalaisen vähän verrattuna aikuisiin. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään persoonallisuuden yhteyttä masennuksen kulkuun ja itsetuhoisuuteen nuorilla. Tutkimus toteutettiin osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ADS-tutkimushanketta (Adolescent Depression Study). Tutkimusaineisto on kerätty Peijaksen sairaalan nuorisopsykiatrian avohoitoon tulleista masennusta sairastavista potilaista (N=218). Potilaiden masennusoireita ja itsetuhoisuutta arvioitiin psykiatrisin diagnostisin haastatteluin. Masennuksen kulkua ja itsetuhoisen käytöksen esiintymistä seurattiin vielä yhden ja kahdeksan vuoden jälkeen alkuarviosta. Persoonallisuutta lähestyttiin Cloningerin temperamentti- ja luonteenpiirremallin näkökulmasta. Potilaat täyttivät persoonallisuutta arvioivan TCI-kyselyn (Temperament and Character Inventory) kahdeksanvuotisseurantahaastattelun yhteydessä. Analyyseissä nousi esiin temperamenttipiirteistä korkean vaikeuksien välttämisen (Harm Avoidance) ja luonteenpiirteistä matalan itseohjautuvuuden (Self Directedness) yhteys ajankohtaiseen ja krooniseen masennukseen. Lisäksi kroonisesti masentuneilla nuorilla havaittiin keskimäärin matalampaa yhteistyöhalukkuutta (Co-operativeness). Korkea vaikeuksien välttäminen osoittautui myös itsemurhayrityksen vaaratekijäksi. Itsemurhaa yrittäneillä havaittiin lisäksi luonteenpiirteiden osalta korkea itsen ja maailmankaikkeuden yhtenäisyyden kokemus (Self-transcendence), sekä matala yhteistyöhalukkuus ja itseohjautuvuus. Itsensä vahingoittamiseen ilman itsemurhatarkoitusta liittyi itsen ja maailmankaikkeuden yhtenäisyyden kokemus ja temperamenttipiirteistä sinnikkyys (Persistence). Persoonallisuuspiirteillä todettiin siis yhteys masennuksen kulkuun ja itsetuhoisuuteen myös nuorilla. Tätä yhteyttä voitaisiin tutkia lisää nuoruusiän masennuksen kroonistumisen ja itsetuhoisuuden riskinarvioinnin, sekä hoidon suunnittelun kehittämiseksi.
  • The circadian period length is associated with depressive disorders in adolescence 
    Tompuri, Hanna (2020)
    Aims of the study. The aim of this study was to examine the association of the circadian period length and mood disorders in adolescents. The late chronotype has been associated with a few adversities, such as poorer mental health. In previous studies, it has also been shown that chronotypes might be due to deviations from the 24 hours circadian period length rather than differences in timing of sleep. The research questions of this study were: Is the length of circadian period associated with depressive and/ or anxiety disorders in 16-19-year-olds? Does gender moderate the association between circadian period length and mood disorders in 16-19-year-olds? The hypothesis was that circadian period significantly longer or shorter than 24 hours is associated with a higher risk of depressive and/ or anxiety disorders. Methods. The study was part of the SleepHelsinki! research project which is a population-based cohort study that consisted of two phases. In the first phase 7539 Finnish speaking adolescents, aged 16-17 were invited to participate in an online survey about health behaviours and sleep. Of the 1411 adolescents participating in the online survey, 329 were invited to the second phase of the study to assess psychiatric disorders of the participants with MINI interview and record the information about their distal skin temperature to assess the length of the circadian period. Information of 258 participants were used in this study. Binary logistic regression was used in the statistical analysis of the data. Results and conclusions. Female gender was associated with a higher prevalence of anxiety and depressive disorders. The results showed that gender and the length of the circadian period were associated with depressive disorders in adolescence. No association was found between circadian period length and anxiety disorders. Age was not associated with either depressive or anxiety disorders. Both the longer and shorter circadian period and female gender were associated with the occurrence of depressive disorders.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO