Browsing by Subject "diagnosointi"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2016)Alcohol use during pregnancy might have serious consequences. Alcohol causes variable amount of damages to the growing fetus. The ones that are most damaged can be deeply handicapped, milder exposure might cause different kinds of cognitive problems. The whole spectrum caused by alcohol use during pregnancy is called FASD (fetal alcohol spectrum disorder). The purpose of this study is to describe the process of diagnosing individuals who are exposed to alcohol in uterus, their rehabilitation and upcoming challenges. The aim was also to determine what happens if the diagnosis is not right or if the individual doesn't get diagnosed at all. The research was made as a literature review. Data was collected manually by using several different databases. After screening and processing the material 9 articles and 11 books were included to the research. The method of analysis in use was inductive content analysis. The endeavour was to describe all the changes, conditions, functions and evolution that involve to this phenomenon. The research indicated that making a diagnosis under the FASD-umbrella was challenging. Various methods of diagnosing, certification of alcohol use during pregnancy and individualised symptoms complicated the process. Often a more socially acceptable diagnose ADHD was given instead of FAS. It increased the possibility of secondary symptoms to appear. When diagnosis FAS was given, the course of life often became challenging. Actions by child welfare, rehabilitation and support measures dominated persons life even in adulthood. Early diagnosis and custody appeared to be most relevant factors in improving the quality of life for individuals exposed to alcohol in uterus.
-
(2020)Hevosen nivelruston arviointikeinoista, ja erityisesti biokemiallisten merkkimolekyylien yhteydestä nivelruston tilaan, ei ole ajantasaista suomenkielistä katsausta. Tämän kirjallisuus-katsauksen tarkoituksena on kartoittaa hevosen nivelrustovaurion diagnosoinnissa käytettyjä ja siihen soveltuvia menetelmiä. Työssä pohditaan eri menetelmien kykyä arvioida nivelrustoa painottaen kliiniskemiallisia tutkimuksia, jotka voivat olla nivelruston tilan arvioinnissa kuvantamismenetelmiä informatiivisempia. Nivelrusto vaurioituu helposti, ja nivelrustovauriot ovat hevosilla yleinen elämänlaatuun ja käyttöarvoon vaikuttava ongelma. Nivelrustovaurion varhainen toteaminen parantaa huomattavasti hoitomahdollisuuksia, mutta yleisesti käytössä olevilla menetelmillä varsinkin alkavien muutosten diagnosoiminen on vaikeaa. Tarvetta olisi etenkin ei-kajoaville menetelmille. Nivelpinnat ovat kuvantamiskohteena vaikeita. Etenkin nivelruston arvioiminen kuvantamalla on rajallista, ja arvio perustuu usein nivelen kokonaismuutoksista tehtyihin päätelmiin. Nivelsairauden diagnosoinnin ohella joillain kuvantamismenetelmillä voidaan arvioida myös nivelrustoa. Kuvantamismenetelmien rinnalle on pyritty kehittämään biokemiallisia menetelmiä, jotka perustuvat nivelen muuttuneeseen aineenvaihduntaan ja mittaavat molekyylipitoisuuksien ja entsyymiaktiivisuuksien muutoksia nivelnesteessä, veressä ja virtsassa. Viime vuosina on löydetty lukuisia lupaavia merkkimolekyylejä, jotka ovat yhteydessä nivelsairauksiin tai suoraan nivelrustovaurioon. Yleisesti käytössä olevilla menetelmillä nivelrustovaurio voi jäädä huomaamatta. Omat rajoitteensa on myös magneettikuvantamisella ja tietokonetomatografialla, vaikka ne ovat röntgenkuvantamista tarkempia. Kehitteillä olevista uusista kuvantamismenetelmistä erityisesti akustinen emissiotekniikka voi tulevaisuudessa parantaa varhaisempaa diagnosointia. Lupaavia uusia biologisia merkkimolekyylejä ovat erityisesti nivelruston hajoamisen yhteydessä syntyvät uudisrakenteet ja niveltulehdukseen liittyvät säätely-RNAt. Merkkimolekyylien pitoisuuksiin ja aktiivisuuteen liittyy kuitenkin useita muuttujia, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi, jotta merkkimolekyyliä voisi hyödyntää potilastyössä hevospraktiikassa. Yhdistämällä eri menetelmiä voisi mahdollisesti päästä tarkempaan diagnoosiin. Eläinlääkärin on hyvä tiedostaa käytännön työssään, että nivelrustovauriota ei voida välttämättä sulkea pois ainakaan kliinisten oireiden tai röntgenkuvantamisen ja ultraäänen perusteella.
-
(2018)The purpose of this research is to describe multi-professional support for autism spectrum persons during their life's transition points. The research describes collaborative practices and challenges in multi-professional cooperation. Furthermore, the purpose is to describe the diagnosis and post-treatment of people with autism as well as their views from professionals' point of view. Autism and autism spectrum especially in adult individuals have been studied in Finland moderately little and therefore participation in the European Union ASDEU project is significant for Finland. The material of this research has been collected as a part of the project and the results of the research are later comparable with the countries participating in the project. Consequently, the subject of this research is significant from the societal point of view. This is a qualitative research with a discretionary sample of elven people (N1-N9). They are professionals in four different sectors, namely social services, health care, the third sector and the Social Insurance Institution. They are working in different parts of Finland which makes regional comparison possible. The data collection method is a structured theme interview and all the interviews are recorded and transcribed into written form. The data analysis methods used are discourse analysis and coding. In addition, the research strategy takes advantage of the features of survey research. A variety of methods are used in order to get the most comprehensive analysis of the research material. The research results show that the autistic spectrum individuals are offered some support and services by different professionals. The challenge is the availability and accessibility of services needed by persons with autistic spectrum because there are significant regional differences around Finland. The lack of a formal care chain is also identified as a major problem. On the other hand, a multi-professional cooperation between different professional groups works best within a single sector. The challenges in multi-professional cooperation are both within the sectors and in collaboration across sectors. However, the interviewed professionals' nominate a total of 15 good practices for autistic spectrum adults in Finland.
Now showing items 1-3 of 3