Browsing by Subject "digitaalinen tekstianalyysi"

Vladimir Putin voitti 18.3.2018 järjestetyt presidentinvaalit Venäjän lähihistorian ylivoimaisimmalla 76,7 % tuloksella. Vaalit eivät olleet teknisestä toteutuksestaan huolimatta vapaat tai kilpailulliset. Vaalit ovat yksi instituutioista, joita autoritaariset hallinnot tarvitsevat vallassa pysyäkseen. Tarvittavan tuloksen järjestämiseen on useita keinoja suorasta vaalivilpistä rakenteellisiin tekijöihin. Vuoden 2018 vaaleissa Putinin hallinto oli muun muassa muuttanut vaalilainsäädäntöä, vaalien aikataulua sekä ehdokkaiden ja puolueiden rekisteröinnin ehtoja. Hallinto myös toimeenpani mittavan mobilisaatiokampanjan tulosta legitimoivan äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Informaation hallinta on yksi merkittävimmistä tekijöistä modernin autokratian ylläpidossa. Tämän päivän yksinvaltiaat pyrkivät väkivallan sijaan vakuuttamaan yleisönsä omasta pätevyydestä ja hyväntahtoisuudesta manipuloimalla kansalaisten käytössä olevaa informaatiota. Venäjällä media on seuraa hallinnon ja erityisesti presidentti Putinin toimintaa poikkeuksellisen tiivisti ja kritiikittömästi. Myös näiden vaalien yhteydessä medialla oli merkittävä rooli epätasaisen kilpailuasetelman luomisessa. Tutkielmassa tarkasteltiin presidentinvaalivaalikampanjan aikana venäläisissä sanomalehdissä ehdokkaille annettua näkyvyyttä ja heihin liitettyjä määreitä. Aineistoon sisältyy kolmen kuukauden ajanjaksolta 1912 artikkelia seitsemästä Venäjän siteeratuimmasta sanomalehdestä. Aineistoon sovelletaan digitaalisen tekstianalyysin (Digital Text Analysis, DTA) menetelmiä tarkastelemalla esiintyvyyttä nimien suhteellisella frekvenssillä eri lehdissä ja nimien yhteydessä esiintyvää sanastoa LogDice-arvolla lasketulla kollokaatiolla. Ehdokkaiden näkyvyyden suhteen havaittiin istuvan presidentti Putinin saavan koko aineistossa yli 12 kertaa tiheämmin mainintoja kuin vastaehdokkaansa keskimäärin. Lehtien välillä oli huomattavia eroja ehdokkaiden painotuksessa. Esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi sai runsaasti näkyvyyttä Novaja Gazetassa ja Moskovski Komsomoletsissa, mutta erittäin vähän valtiollisessa Rossijskaja Gazetassa. Kollokaatioanalyysin perusteella Putinin käsittely erosi myös sisällöllisesti muista kärkiehdokkaista. Putiniin liitettiin ensisijaisesti virka-aseman ja presidentti-instituution sanastoa. Vastaehdokkaisiin liitettiin runsaasti vaaleihin, kampanjan aikaisiin uutisaiheisiin ja skandaaleihin sekä toisiinsa liittyvää sanastoa. Vastaehdokkaat muodostivat ristiviittauksillaan tiiviin joukon, jonka ulkopuolelle Putin jäi. Tämä oli todennäköisesti tietoinen mediastrateginen valinta, jota Putin käytännössä toteutti jättäytymällä keskustelutilaisuuksien ja vaaliväittelyjen ulkopuolelle. Tutkielmassa myös tarkasteltiin digitaalisen tekstianalyysin käytettävyyttä politiikan tutkimuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää aineiston esikäsittelyyn. Ohjelmistojen kehittymisestä huolimatta tutkijan on tunnettava aineiston prosessoinnin ja erilaisten tunnuslukujen valinnan merkitykset tuloksille. Pelkkä aineiston määrällinen tarkastelu ei myöskään tuota käsitystä näkyvyyden tai kollokaation sävystä. Rajoitteistaan huolimatta digitaalinen tekstianalyysi tarjoaa ainutlaatuisia keinoja suurten tekstiaineistojen empiiriseen tarkasteluun.