Browsing by Subject "endoteelisolu"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Human umbilical vein endothelial cells are responsible for maintaining and forming new vessels from existing ones, in a biological process called sprouting angiogenesis. Sprouting angiogenesis is a crucial mechanism for the resolution of hypoxia and normal development of tissues. It also plays a key role in internal plague hemorrhages, which can lead to embolisms and other cardiovascular complications. Angiogenesis is also crucial for cancer development. Sprouting angiogenesis is initiated by hypoxic tissue excreted vascular endothelial growth factor gradient, which induces normal endothelial cells into either a proliferative stalk cell or a signal sensing tip cell phenotype. Both of these cell types depend on the rapid flow of lipids to their plasma membrane, either to form plasma membrane protrusions in tip cells or as new plasma membrane material in dividing stalk cells. This flow is envisioned to involve both vesicle-mediated and non-vesicular mechanisms. A major non-vesicular route of lipid transfer occurs at membrane contact sites via lipid transport proteins. Furthermore, lipids can be transported to the plasma membrane by the direct fusion of vesicles or endosomes with the plasma membrane This thesis set out to explore the role of two membrane contact site proteins, oxysterol-binding protein- related protein 2 and protrudin, in angiogenesis and lipid transfer. Their role was examined by RNA-sequencing transient knock-down samples of these proteins in HUVECs. The RNA-sequencing data was examined by differential expression, gene ontology overrepresentation and gene set enrichment analyses. Gene expression analysis provided almost 10 000 significantly changed transcripts (adjusted p-values < 0.05), in each silenced cell type. The distribution of differentially expressed genes in oxysterol-binding protein- related protein 2 silenced cells, is skewed toward negative fold changes, whereas the distribution of differentially expressed genes in protrudin silenced samples is normally distributed. The results also show significant changes in gene ontologies related to proliferation, cell cycle, angiogenesis as well as hypoxia in both sample types. Gene set enrichment analysis showed upregulation in angiogenesis related pathways, such as the PI3K-Akt and MAPK pathways, in both samples. Significant downregulation was present in cell cycle related pathways and cholesterol biosynthesis pathway in both ORP2 and protrudin silenced samples.
-
(2019)Ateroskleroosi on maailmanlaajuisesti merkittävä, hitaasti kehittyvä suurten ja keskisuurten valtimoiden sairaus, jonka komplikaatiot aiheuttavat huomattavan määrän kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta vuosittain. Sairautta on pidetty aikaisemmin aineenvaihdunnallisena tilana, jossa verisuonissa kiertävä kolesteroli kertyy verisuonen seinämään, mutta yhä enemmän ateroskleroosi mielletään tulehdukselliseksi sairaudeksi, jossa jatkuva matala-asteinen tulehdus on keskeinen tekijä taudin patogeneesissä. Nykyinen lääkehoito perustuu pitkälti hyperkolesterolemian hoitoon, mutta tulehdusta hoitamalla on myös onnistuttu vähentämään sydän- ja verisuonitapahtumia ja tulevaisuudessa tulehduksen lääkehoito voi korostua. Lipoproteiinien merkitystä ateroskleroosin patogeneesissä ei voida kiistää, sillä ilman sopivaa lipoproteiiniprofiilia (veressä) ei voi tautia kehittyä. Lipoproteiinit kantavat veressä lipidejä ja pääsevät verenkierrosta verisuonen seinämään. Seinämässä lipoproteiinit altistuvat monenlaiselle muuntumiselle. Monet hapettavat tekijät, fosfolipaasi, sfingomyelinaasi sekä muut entsyymit muokkaavat lipoproteiinien, ennen kaikkea LDL:n (low density lipoprotein), rakennetta, jolloin ne sitoutuvat helpommin verisuonen seinämässä solunulkoiseen tilaan, aggregoituvat sekä päätyvät makrofagien fagosytoimiksi. Epätasapaino lipoproteiinien kuljettamien lipidien virtauksessa verisuonen seinämään ja siitä pois johtaa lopulta lipidien kertymiseen. Makrofagit ovat tärkeitä soluja sekä verisuonen seinämän normaalissa aineenvaihdunnassa että ateroskleroosin kehittymisessä. Fagosytoituaan lipoproteiineja makrofagi prosessoi ne ja luovuttaa ylimääräisen kolesterolin eteenpäin. Kun kolesterolia kertyy soluun enemmän kuin mitä se pystyy luovuttamaan, muodostuu vaahtosoluja, jotka sisältävät ylimäärin kolesterolia ja muita lipidejä. Lipoproteiinien kertyessä makrofageihin, ne erittävät tulehdusta edistäviä välittäjäaineita. Endoteelisolut ovat toinen merkittävä solutyyppi verisuonen seinämässä. Ne säätelevät verisuonen läpäisevyyttä ja niihin vaikuttavat erityisesti muiden solujen erittämät välittäjäaineet. Myös lipoproteiineilla on suoria vaikutuksia endoteelisoluihin. Tässä tutkimuksessa altistettiin makrofageja ja endoteelisoluja luontaisille sekä muokatuille lipoproteiineille. Makrofagien osalta tavoitteena oli tutkia, miten lipoproteiinit vaikuttavat niiden interleukiinien (IL) eritykseen ja miten lipoproteiinien koko muuttuu altistuksen aikana. Endoteelisolujen kohdalla selvitettiin myös, miten lipoproteiinit vaikuttivat solujen geenien luentaan. Hapetetun VLDL:n (very-low density lipoprotein) todettiin aiheuttavan IL-1-erityksen makrofageista. Muilla muokatuilla lipoproteiineilla ei löydetty olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta IL-1- tai IL-18- eritykseen. Endoteelisolut eivät erittäneet kyseisiä interleukiineja vuorokauden lipoproteiinialtistuksen jälkeen. Sekä makrofagit että endoteelisolut pienensivät VLDL:n ja hapetetun VLDL:n partikkelikokoa. LDL-partikkeleiden osalta makrofagit pienensivät lähinnä vain sfingomyelinaasilla muokatun LDL:n partikkelikokoa. Endoteelisolujen geenien luennassa ei havaittu muutosta endoteelisoluille ominaisista geeneistä mesenkymaalisoluille ominaisiin geeneihin, vaikka valomikroskoopilla nähtiin muutos endoteelisolujen morfologiassa.
Now showing items 1-2 of 2