Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "energiasektori"

Sort by: Order: Results:

  • Lähteenmäki, Hans (2022)
    Käsillä oleva maisterintutkielma käsittelee Euroopan Unionin (EU:n) päästökauppaa 2000- luvulla. Tutkielmassa esitellään ja arvioidaan päästökauppaprosessin syntyhistoriaa ja kehitystä sen eri vaiheiden kautta sekä päästökaupan roolia EU:n yleisessä ilmastostrategiassa. Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat päästökaupan neljäs vaihe EU:n ilmastostrategian instrumenttina koskien energiasektoria. Vaikka neljännen vaiheen prosessi on kesken ‒ eikä todennäköisesti ole aivan valmis lähivuosinakaan ‒ voidaan pohtia kuitenkin sitä, miten päästökauppasääntely on tähän mennessä toiminut unionin tavoitteiden puitteissa pyrkiessään hillitsemään ilmastonmuutoksesta ihmiskunnalle aiheutuvia haitallisia seuraamuksia. Avainkäsitteitä tässä yhteydessä ovat Euroopan Unionin päästökauppasääntely, ilmastostrategia ja energiasektori sekä ilmasto-oikeus. Tutkielma on osa kansainvälisesti laajenevaa ja tulevaisuuteen suuntaavaa ympäristöoikeudellista tutkimusgenreä, joka sivuaa kansainvälisen vuorovaikutteisuuden ja EU:n poliittistaloudellisen päätöksenteon tutkimusta. Keskeisenä tutkimusmenetelmänä työssä on käytetty niin sanottua sääntelyanalyysiä ja arviointi- ja ohjauskeinotutkimuksen lähestymistapaa. Lisäksi on viitteellisesti hyödynnetty lainopin ja oikeushistorian metodeja. Tutkielmassa arvioidaan oikeusnormeja ja niiden tulkintaa empiirisesti ja hyödynnetään näin ollen myös muodollista eli formaalia oikeuslähdeoppia. Päälähteenä ovat EU:n ympäristöoikeudelliseen sääntelyyn liittyvät direktiivit sekä EU:n eri orgaanien tuottamat aihepiiriä koskevat asiakirjat, kansalliset lait sekä aikaisempi oikeustieteellinen avaintutkimus, kuten Weishaarin et al. (2016), Ekroosin et al. (2014) ja Woerdmanin et al. (2021) esitykset sekä muut aihepiiriä sivuavat metodiset ja tieteelliset artikkelit. Lopputulemana voidaan sanoa, että EU:n ilmastostrategia päästökauppasääntelyineen on määrätietoistunut, monimutkaistunut ja -kerrostunut vuosien 2005‒2022 aikana merkittävästi. Päästökauppajärjestelmän avulla on pystytty edesauttamaan myönteistä kehitystä muun muassa päästöjen vähentämisessä, hiiliriippuvuuden hillitsemisessä, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotossa sekä väärinkäytösten sanktioinnissa. Prosessin haasteet liittyvät erityisesti solidaarisuuden ja kustannustehokkuuden edistämiseen sekä byrokratian haluttuun keventämiseen. Suurin uhka on kuitenkin yhä globaalisti etenevä ilmastonmuutos
  • Laurila, Anna-Greta (2022)
    Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on käynnissä. Ihmisten vaikutus ja kasvihuonekaasut ilmakehässä saavat aikaan muuttuvan ilmaston. Muuttuva ilmasto aiheuttaa riskejä ihmisille ja luonnollisille järjestelmille. Ilmaston lämmetessä myös ilmastoriskit ja niiden merkitys kasvavat. Globaalin ilmastopolitiikan päätavoitteina ovat kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Uusiutuvan energian lisääminen on huomattava toimenpide näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastoriskit vaikuttavat kuitenkin myös uusiutuvaan energiaan. Ymmärrys ilmastoriskeistä luo pohjan ilmastoriskien arvioimiselle. Ilmastoriskien arviointeja voidaan käyttää sopeutumiskyvyn ja ilmastonmuutokseen varautumisen parantamiseksi. Työssä tehtiin kaksi eri analyysiä, jotka vastaavat tutkimuskysymyksiin: millaisilla viitekehyksillä ilmastoriskejä voidaan arvioida ja millainen ilmastoriskikäsitys uusiutuvan energian -sektorin yrityksillä on? Ensimmäisessä analyysissä aineistona on ilmastoriskien arviointi -viitekehyksiä, jotta saadaan tietoa erilaisista ilmastoriskien arviointi -viitekehyksistä, niiden sisällöstä ja rakenteista. Toisen analyysin tutkimusaineisto kerättiin haastatteluin uusiutuvan energian -sektorin yrityksiltä. Haastateltavien joukoksi rajattiin yrityksiä, jotka ”tuottavat energiaa yhteiskuntaan”, uusiutuvista energianlähteistä, esimerkiksi sähköä ja lämpöä. Haastattelujen analysoinnissa käytettiin apuna ensimmäisen analyysin tuloksia. Tarkoituksena oli ymmärtää, millainen ilmastoriskikäsitys uusiutuvan energian -sektorin yrityksissä on ja miten näissä yrityksissä ilmastoriskejä arvioidaan. Ilmastoriski on monimutkainen ja moninainen asia ja sen tietämys ja tunnistaminen on hyvin eri vaiheissa yrityksissä. Työssä käytetty IPCC:n malli ilmastoriskin muodostumisesta (vaaratekijä, haavoittuvuus ja altistuminen), oli melko vieras tapa ajatella ilmastoriskiä. Yrityksissä tunnistettiin ilmastonmuutoksen vaaratekijät hyvin ja altistuminen näille vaaroille oli myös tiedossa, mutta haavoittuvuus oli tuntemattomampi käsite yrityksille. Monet erityyliset ilmastoriski-termit olivat yrityksille vieraita, mutta termien merkitys oli tuttua. Yritykset tunnistivat fyysisiä, suoria ja siirtymäriskejä kohdistuvan omaan toimintaansa, ja nämä riskit koettiin myös merkittävinä yrityksen toiminnalle. Osa yrityksistä oli hyvin tietoisia ilmastoriskeistä ja näissä yrityksissä on tehty ilmastoriskien arviointia jo pitkään. Ilmastoriskien arviointiin on vasta lähiaikoina alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Ilmastoriskien arviointi koetaan tärkeänä ja merkittävänä asiana.