Browsing by Subject "energiatase"

Energy requirement of dairy cows can be higher than energy intake during early lactation. When energy balance is negative cows mobilize energy from body tissue. This increases the concentration of non-esterified fatty acids (NEFA) in the plasma. NEFA uptake to mammary gland is directly related to the plasma NEFA concentration. Therefore, negative energy balance and the plasma NEFA concentration may be predicted from fatty acid concentration of the milk determined from mid-infrared (MIR) spectral data. The objective of this study was to analyze the relationship between milk fatty acid profile, single fatty acid concentrations and plasma NEFA concentration. In addition, the aim was to test, if the MIR spectrum results can be used in predicting plasma NEFA concentration and subsequently negative energy balance in dairy cows. This study was a part of the Nordic Feed Efficiency -project. Data were collected in three research farms from primiparous Nordic Red dairy cows between September 2013 and August 2016. Second lactation data were collected from the same cows when possible. There were 610 records from 143 primiparous cows, and 199 records from 49 cows in second lactation. Data were analyzed with Mixed- procedure of the SAS software. The association between the plasma NEFA concentration and predictor traits were studied with correlation analysis. Plasma NEFA concentration was predicted by using regression analysis. Regression models were examined separately for both parities. Among milk fatty acids C18:1c9 had the strongest correlation to plasma NEFA concentration in both lactations. Plasma NEFA concentration predicted based on the model including C18:1c9 concentration and days in milk (DIM) had a strong correlation with observed plasma NEFA concentration being 0.84 in first lactation and 0.89 in second lactation. Models including concentrations of two milk fatty acids and DIM had higher coefficients of determination than models including one fatty acid concentration and DIM. Best two fatty acid models included concentrations of C14:0 and C18:1c9 and DIM as predictor variables. The coefficients of determination for these models were 0.54 in first lactation and 0.69 in second lactation. Prediction error was smaller in second lactation models models (RMSE 0.08 mmol/L) than in first lactation models (RMSE 0.16 mmol/L). Adding more prediction variables did not improve the models. Prediction models in this research underestimated the highest plasma NEFA concentrations, because in some cases plasma NEFA concentration can reflect stress in addition to negative energy balance. These models are useful and reliable in predicting existence and severity of negative energy balance of dairy cows with similar feeding as in this study.

Lypsylehmän hedelmällisyyden parantaminen on tärkeä osatekijä lehmien kestävyyden parantamisessa sekä kokonaisvaltaisessa karjanjalostuksessa. Hedelmällisyyden periytyvyysaste on matala ja hedelmälli-syysominaisuudet ovat hyvin riippuvaisia ympäristötekijöistä, kuten eläinten ruokinnasta, hoidosta ja kiiman tarkkailusta. Lisäksi hedelmällisyysominaisuuksien ja tuotosominaisuuksien välillä on negatiivi-nen perinnöllinen yhteys. Maitotuotoksen noustessa tuotantokauden alkuvaiheessa nopeasti lehmän syönti ei riitä kattamaan sen energiantarvetta, ja lehmän energiatase kääntyy helposti negatiiviseksi. Syvänä tai liian pitkään jatkuvana negatiivinen energiatase poikimisen jälkeen voi johtaa aineenvaihdunnan sairauk-siin, kiimakiertojen käynnistymisen viivästymiseen sekä heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, selittävätkö lypsylehmän maitotuotos, maidon pitoisuudet, syönti, dieetin koostu-mus, kudosvarastojen käyttö ja veren pitoisuudet aikaa poikimisesta ensimmäiseen ovulaatioon tai lepokauden tai tyhjäkauden pituutta. Tutkielmassa analysoitiin lehmän energiataseeseen liittyvien para-metrien yhteyksiä hedelmällisyyteen meta-analyysin avulla käyttäen yhdeksästä vuosina 1996-2010 Helsingin yliopiston Viikin ja Suitian tutkimustiloilla sekä Luonnonvarakeskuksen Rehtijärven tilalla teh-dyistä kokeista kerättyä aineistoa. Kokeissa oli mukana yhteensä 338 tuotoskauden alkuvaiheessa olevaa lehmää, joista 246 oli Ayrshire ja 92 Holstein -rotuista. Lehmistä 161 oli ensikoita. Aineisto analysoitiin käyttäen SAS-ohjelmiston Mixed-proseduuria, regressioanalyysia ja log-lineaarista mallia. Selittävät muuttujat olivat mallissa kiinteinä tekijöinä ja koe satunnaistekijänä. Yhden selittävän muuttujan mallien lisäksi testattiin myös useamman selittävän muuttujan malleja. Hedelmällisyysparametreistä analysoitiin lisäksi logistisen regression avulla sitä, mitkä tekijät selittävät ensimmäisen ovulaation todennäköisyyttä 21 päivän sisällä poikimisesta, koska lineaaristen mallien residuaalien normaalijakautuneisuudessa oli on-gelmia. Logistinen regressioanalyysin avulla analysoitiin myös niitä tekijöitä, jotka olivat yhteydessä lepo- ja tyhjäkauden pituuteen. Kaikkien testattujen ensimmäisen ovulaation ajankohtaa selittävien yhden muut-tujan lineaaristen mallien selitysaste jäi heikoksi (r2 < 0,2). Vähäisempi elopainon menetys oli merkittävin lyhyempää aikaa ensimmäiseen ovulaatioon selittävä tekijä sekä lineaarisen että logistisen regressio-analyysin perusteella. Logistisen regressioanalyysin perusteella lyhyttä lepokauden pituutta selittivät parhaiten suuri kuiva-ainesyönti laktaatioviikoilla 1-2 sekä korkea kuntoluokka laktaatioviikolla 4. Use-amman muuttujan mallien testauksessa löytyi elopainon muutoksen lisäksi vain yksittäisiä tilastollisesti merkitseviä selittäjiä. Hedelmällisyyteen vaikuttavien tekijöiden liittyvää mallintamista vaikeuttaa se, että hyvin monet eri tekijät vaikuttavat poikimisesta ensimmäiseen ovulaatioon kuluvaan aikaan sekä lepo- ja tyhjäkauden pituuteen. Lisäksi esimerkiksi ovulaatioajankohdan määrittämiseen ja elopainon mittaukseen sisältyy epätarkkuutta, mikä heikentää hedelmällisyyttä kuvaavien mallien selitysastetta.

Syventävien opintojen kirjallisuusosassa kerrataan aluksi märehtijän aineenvaihdunnan erityispiirteitä. Kirjallisuusosassa tarkastellaan myös maidontuotannon käynnistymisen aiheuttamia aineenvaihdunnallisia muutoksia poikimisen jälkeen. Energiavajeen ja hedelmällisyyden välistä yhteyttä pyritään selvittämään kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisuuden perusteella voimakas maitotuotos voi johtaa poikimisen jälkeen suurimman maitotuotoksen aikaan niin suureen energiavajeeseen, että lehmien hedelmällisyys heikkenee. Hedelmällisyyden heikkeneminen johtuu puutteellisesta LH-erityksestä, mutta energiavaje voi vaikuttaa hedelmällisyyteen myös monilla muilla mekanismeilla. Ruokinnalla voidaan vaikuttaa hedelmällisyyteen energiataseen välityksellä. Syventävien opintojen kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää, voidaanko väkirehun määrää lisäämällä tai glukogeenisen liuosrehun avulla parantaa lehmien hedelmällisyyttä. Liuosrehun saannin ja väkirehulisäyksen tarkoituksena oli parantaa lehmän energiatasetta poikimisen jälkeen. Tutkimuksen kokeellinen osuus suoritettiin osana Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitoksen tutkimusta, jossa verrattiin lisärehujen vaikutusta maitotuotokseen. Koe järjestettiin 32 lehmän koeaineistolla altistuslähtöisenä etenevänä kohorttitutkimuksena, joissa kohortteina oli neljä kahdeksan lehmän ruokintaryhmää. Lisäämällä väkirehun määrää tai käyttämällä glukogeenista liuosrehua lehmien energiatase parani merkitsevästi. Parempi energiatase ilmeni veren glukoosipitoisuuden nousuna ja ketoaineiden määrän laskuna, mutta veren insuliinitaso ei silti noussut. Parempi energiatase yhdistyi merkitsevästi parempaan hedelmällisyyteen. Tilastollisesti merkitsevää yhteyttä väkirehun tai liuosrehun lisäämisen ja hedelmällisyyden välillä ei silti todettu. Suuresta yksilöllisestä vaihtelusta johtuvan hajonnan vuoksi tilastollisesti merkitsevän yhteyden havaitseminen vaatisi suuremman tutkimusaineiston käyttämistä. Tyhjäkausi näytti kuitenkin lyhenevän molempien ruokintatekijöiden vaikutuksesta niin voimakkaasti, että on todennäköistä, ettei tulos johdu pelkästä sattumasta. Ensikoilla laihtuminen poikimisen jälkeen liittyi merkitsevästi pidempään tyhjäkauteen. Liuosrehun saannista vaikutti olevan enemmän hyötyä ensikoiden, kuin vanhempien lehmien hedelmällisyydelle. Korkea maitotuotos liittyi koeaineistossa vanhemmilla lehmillä merkitsevästi lyhyeen tyhjäkauteen ja siten parempaan hedelmällisyyteen. Ensikoilla korkea maitotuotos liittyi jonkin verran heikentyneeseen hedelmällisyyteen. Pohdintaosuudessa mietitään tulosten pohdinnan lisäksi mahdollisuuksia parantaa hedelmällisyyttä ruokinnallisten ja hoidollisten menetelmien avulla. Lisäksi siinä pohditaan ruokintaperäisten hedelmällisyysongelmien selvittelyyn liittyviä asioita, maitotuotoksen ja hedelmällisyyden välistä yhteyttä ja jalostuksen merkitystä hedelmällisyydelle. Lopuksi on pohdittu hedelmällisyyden tutkimiseen liittyviä asioita ja mahdollisia uusia tutkimuskohteita.