Browsing by Subject "facebook"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2018)Tämä pro gradu –tutkimus käsittelee suomalaisia pienpanimoita ja niiden markkinointiviestintää Facebookissa. Tutkimuksen päämäärä on selvittää miten ja miksi suomalaiset pienpanimot viestivät tuotetietoa sisältävää Facebook-sisältöä kuluttajille. Tutkimuksella halutaan tuottaa lisätietoa vähemmän huomiota saaneesta yritysten tuottamasta sosiaalisen median sisällöstä, ja selvittää millaisena markkinointiviestintäympäristönä suomalaiset pienpanimot kokevat Facebookin. Lisäksi tutkitaan pienpanimoiden kokemuksia lainsäädännöstä alkoholijuomien markkinointiviestinnässä. Tutkimuksen taustateorian pohja rakentuu pikaiselle markkinoinnin ja markkinointiviestinnän kehityksen katsaukselle, jonka jälkeen fokus siirretään kuluttajan ostopäätösprosessiin ja tiedonhankintaan markkinointiviestinnän kontekstissa. Tämän jälkeen tutkitaan tuotetietoa itsenäisenä osanaan ja tuotetiedon merkitystä ostopäätösprosessissa. Lopuksi teoriaosuus käsittelee sosiaalista mediaa ja Facebook-sisältöjä WoM:n ja kuluttajien sitoutumisen kautta. Tutkimuksen empiirinen osio suoritettiin laadullisena tutkimuksena monitapaustutkimuksen keinoin. Tutkimuskohteina on neljä tapausta. Tutkimuksen pääaineisto kerättiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina ja aineiston jalostamisessa tuloksiksi käytettiin logiikaltaan abduktiivista sisällönanalyysia, jonka perusteella aineisto luokiteltiin. Luokittelun pohjalta luotiin ristitaulukko, jonka avulla vertailtiin aineistoa keskenään ja tunnistettiin tapausten yhteneväisyyksiä ja eroja, sekä verrattiin löydöksiä taustateoriaan. Tutkimuksesta saadut tulokset viestivät, että suomalaiset pienpanimot eivät pääsääntöisesti pidä tuotetietosisältöä kovinkaan merkityksellisenä, vaikka tuotetiedosta viestitäänkin. Tuotetietoa viestitään usein suoraa reittiä kuluttajille ja faktapohjaisessa viestinnässä käytetään vähän erilaisia sisällöllisiä tai kuluttajan käyttäytymiseen perustuvia tehokeinoja. Sosiaalisen median markkinointiviestinnällä koettiin olevan mahdollista saavuttaa sitoutumisen kautta taloudellisia hyötyjä WoM:n myötä. Lainsäädäntöä noudatettiin kaikkien tapausten markkinointiviestinnässä, mutta suhtautumisessa lainsäädäntöön havaittiin eroja. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset ovat sekä linjassa että ristiriitaiset aiemman teorian suhteen. Yleisesti ottaen tutkimus pääsi tavoitteisiinsa ja vastasi tutkimuskysymyksiin erinomaisesti samalla luoden syväluotaavaa ymmärrystä tutkittavaan aiheeseen.
-
(2023)Tutkielma käsittelee yhteisöllisyyden rakentumista sosiaalisessa mediassa toimivassa koronakriittisessä yhteisössä. Tutkimuskohteena on Koronakapina, joka on yli 11 000 jäsenen koronakriittinen Facebook-ryhmä. Aineisto on kerätty neljältä ennalta valitulta päivältä ja koostuu julkisista ryhmään lähetetyistä julkaisuista ja niiden kommenteista. Työn analyysimenetelmäksi valikoitui teemoittelu, jonka avulla aineistosta on nostettu esiin erilaisia yhteisöllisyyden rakentumisen keinoja. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii David W. McMillanin ja David M. Chavisin (1986) kehittämä ”Sense of Community” -teoria, johon aineistoista löytyneitä teemoja verrataan. Aineistosta on eroteltavissa neljä pääteemaa ja 14 alateemaa. Pääteemoja ovat ”ulkopuolinen uhka”, ”muut eivät ymmärrä”, ”ryhmähengen nostatus” ja ”aktivismi”. Teemoista oli löydettävissä yhteyksiä McMillanin ja Chavisin teoriaan. Teorian ja aineiston rajoitteet tulivat kuitenkin vastaan. McMillanin ja Chavisin (1986) elementeistä parhaiten aineistossa toimivat jäsenyys (”membership”) ja jaettu emotionaalinen yhteys (”shared emotional connection”). Esitän luvussa 4 uutta elementtiä näiden kahden alkuperäisen elementin rinnalle. Uusi elementti ”toiminta” pitää sisällään jäsenten ryhmään liittyvän toiminnan niin ryhmän sisällä kuin sen ulkopuolella. Siihen lasketaan mukaan sekä offline- että online-ympäristöissä tapahtuva toiminta. Koronakapinassa toiminta on käytännössä online-toimintaa. Analyysin perusteella yhteisöllisyys ryhmässä rakentuu monilla eri tavoilla. Se rakentuu vastakkainasettelun kautta suhteessa ryhmän ulkopuolisiin ihmisiin, jolloin ryhmän jäsenet tekevät eroa niihin, jotka eivät kuulu ryhmään. Tämä näkyy erityisesti teemoissa ”ulkopuolinen uhka” ja ”muut eivät ymmärrä”. Yhteisöllisyys rakentuu myös ryhmän jäsenten suhteessa muihin ryhmän jäseniin ryhmässä käytetyn kielen, vertaistuen, neuvojen ja tsemppaamisen kautta. Tämä on erityisesti esillä teemassa ”ryhmähengen nostatus”. Yhteisöllisyys rakentuu myös ryhmän toiminnassa, jota on niin suhteessa ryhmän toisiin jäseniin kuin myös ryhmän ulkopuolisiin. Tämä on nähtävillä teemassa ”aktivismi”. Koronakriittisyyden lisäksi yhteisön jäseniä yhdistää epäluottamus yhteiskunnallisia instituutioita kohtaan. Tätä kautta koronakriittisyys kytkeytyy laajempaan päättäjiä ja instituutioita kyseenalaistavaan liikehdintään. Tulokset osoittavat, että koronatoimien aikana koronakriittiselle yhteisölle oli selvästi kysyntää. Yksi syy voi olla yksipuolistunut julkinen keskustelu aiheen ympärillä. Onkin paikallaan pohtia, voisiko monipuolisempi julkinen keskustelu ehkäistä erillisten ryhmien syntymistä vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa. Haasteita tuo aiheen vahva linkittyminen salaliittoteorioihin ja disinformaatioon.
Now showing items 1-2 of 2