Browsing by Subject "faktorianalyysi"

4chan on täysin anonyymi kuvafoorumi, joka on herättänyt huomiota valtamediassa mm. poliittisesta epäkorrektiudestaan. Täysi anonymiteetti on internetissä harvinaista, ja psykologiassa ilmiön on todettu vaikuttavan ihmisiin eri tavoin. Sivuston pääkieli on englanti ja käyttäjäkunta on melko kansainvälinen. Kielenkäyttö sivustolla tuntuu eroavan muusta internetistä, ja vaikka sosiaalisen median suurimmat alustat (esim. Twitter, Facebook) ovat herättäneet tutkijoiden huomion, on täysin anonyymin kielen tutkimus jäänyt vähemmälle. Tutkimukseni pyrkii selvittämään, onko englannin kielen anonyymissä verkkorekisterissä eroa ei-anonyymiin verkkorekisteriin verrattuna. Tutkimusta voi pitää pilottitutkimuksena, sillä vastaavaa menetelmää ei ole aiemmin sovellettu täysin anonyymiin aineistoon. Tutkimusta varten koottiin 4chanin eri foorumeilta n. 8 miljoonaa sanaa käsittävä korpus. Korpukseen merkittiin 62 eri kielenpiirrettä MAT-tietokoneohjelmalla. Multidimensionaalinen analyysi on Douglas Biberin kehittämä menetelmä, jossa hyödynnetään faktorianalyysiä ja korpuksesta kerättyä tietoa sanojen esiintyvyystaajuuksista. Metodi on sekä määrällinen että laadullinen. Ensin teksteistä lasketaan eri kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, jotka normalisoidaan. Faktorianalyysiä soveltamalla kielenpiirteiden varianssia voidaan kuvata paljon alkuperäistä pienemmällä joukolla. Faktorianalyysi perustuu olettamukseen, että muuttujajoukon varianssin taustalla on piileviä muuttujia, joita kutsutaan faktoreiksi. Kielenpiirteiden yhteisesiintyvyyden ja komplementaarisen esiintyvyyden taajuuksien tulkinnan jälkeen ulottuvuudet nimetään. Tarkemmin kuvailtuna faktorianalyysiin syötetään kussakin tekstissä esiintyvien kielenpiirteiden esiintymistaajuudet, minkä jälkeen faktorianalyysi tuottaa faktorirakenteita. Lopputuloksena saadaan noin 10-20 muuttujan klustereita, jotka kuvaavat (teoriassa) kielen kommunikatiivista funktiota. Multidimensionaalisessa analyysissä jokaiselle tekstille lasketaan pisteet ulottuvuuksien kielenpiirteiden taajuuksien mukaan. Faktorianalyysin tuloksien perusteella päädyin tutkimaan viittä faktoria. Nämä ulottuvuudet kuvaavat 4chanin sisäistä rekisterivariaatiota. Nämä ovat (1) abstrakti tiedon esittäminen (Abstract Presentation of Information), (2) yleinen epämuodollinen kerronta vs. kuvaileva diskurssi (General Informal Narrative vs. Descriptive Discourse), (3) lukijaan kohdistuva taivuttelu vs. informaatiosisältöinen diskurssi (Addressee Oriented Persuasion vs. Informational Discourse), (4) yksinkertaiset mielipiteet (Simple Statements of Opinion) ja (5) lukijaan kohdistuvat väittämät (Addressee Oriented Statements). Tutkielmani keskittyy vertailemaan tuloksia aikaisempiin tutkimuksiin, sillä 4chanin sisäisen variaation tutkiminen on vaikeampaa nykyisellä aineistolla. Aineiston keruu sivustolta on haastavaa, sillä sivusto ei arkistoi vanhoja viestejä. Tästä johtuen sivustolta on vaikeaa kerätä tasapuolisesti eri foorumeita kuvastavaa aineistoa lyhyessä ajassa. Tuloksien voidaan katsoa korreloivan jossain määrin Douglas Biberin universaalien ulottuvuuksien kanssa, mutta ne ovat myös uniikkeja verrattuna muihin tutkimuksiin. Tämän tutkimuksen tulosten voidaan katsoa kuvastavan yksityiskohtaisempia variaation ilmiöitä kuin tutkimusten, joissa aineisto koostuu eri rekistereistä kerätyistä teksteistä.

Internetin kielen tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta internetgenret ovat silti edelleen laajalti tutkimattomia. Vaikka sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja Facebook ovat saaneet jonkin verran huomiota, monet sivustot ja näkökulmat ovat vielä käymättä läpi. Tutkin pro gradussani Redditin sisäistä rekisterivaihtelua käyttämällä Douglas Biberin kehittämää multidimensionaalista menetelmää. Tavoitteenani on arvioida Biberin menetelmän soveltuvuutta Redditin rekisteritutkimuksen välineenä ja selvittää, millaisia rekisterivaihtelun ulottuvuuksia Redditissä on. Rekisterillä tarkoitetaan Biberin määritelmän mukaisesti tilanteen vaatimusten perusteella valittua kielen varieteettia. Tilanteen vaatimuksiin sisältyvät mm. tekstin tarkoitus, vuorovaikutteisuus, olosuhteet tai osanottajien välinen suhde. Douglas Biberin multidimensionaalinen menetelmä on määrällis-laadullinen tapa tutkia tekstikorpuksen sisällä tekstien välillä esiintyvää rekisterivaihtelua. Kustakin tekstistä lasketaan esiintymistaajuudet suurelle määrälle kielenpiirteitä. Tämän jälkeen tilastollisia menetelmiä (tarkemmin sanottuna faktorianalyysiä) käyttämällä löydetään piirteitä, joiden taajuudet kasvavat ja pienenevät yhdessä. Tällaisilla yhteen kuuluvilla piirteillä tulkitaan olevan yhteinen kommunikatiivinen funktio eli kommunikatiivinen syy, jonka vuoksi niillä on tapana esiintyä yhdessä, ja niiden määrässä havaittavien muutosten katsotaan ilmentävän tekstien erilaista sijoittumista piirreryhmien taustalla olevilla rekisteriulottuvuuksilla. Näin löydetyt rekisteriulottuvuudet nimetään lopuksi niiden kommunikatiivisten funktioiden mukaan. Reddit on pääasiassa englanninkielinen sosiaalisen median sivusto, joka koostuu tuhansista niin kutsutuista subredditeistä. Kuka tahansa voi perustaa uuden subredditin, joten Redditin subredditit käsittelevät kaikkia kuviteltavissa olevia aiheita ja teemoja eri näkökulmista. Käsittelen tutkimuksessani 37 subredditiä, joista keräsin itse kirjoittamallani tietokoneohjelmalla automaattisesti viestejä ja niiden kommentit yhden kuukauden aikana kesäkuussa 2015. Keräämäni aineisto sisältää 34 402 viestiä kommentteineen. Pääasiassa keskityin kuitenkin viesteihin, joiden kokonaissanamäärä oli 400 tai suurempi. Tällaisia viestejä aineistossani on 10 594 kappaletta, ja niiden yhteissanamäärä on lähes 17,5 miljoonaa sanaa. Tutkimukseni perusteella tutkimissani subredditeissä on kolme yleistä rekisteriulottuvuutta, joilla viestit liikkuvat: “henkilöfokus tai faktuaalinen fokus”, “informatiivinen tai osallistuva tyyli” ja “nykyhetken abstrakti tai menneen ajan narratiivinen fokus”. Näistä ainakin toinen ja kolmas ulottuvuus vastaavat hyvin Douglas Biberin myöhemmin esittämiä universaaleja rekisteriulottuvuuksia. Multidimensionaalinen menetelmä soveltuu Redditin (ja siten mahdollisesti muunkin sosiaalisen median) rekisteritutkimuksen välineeksi, mutta hienojakoisempi rekisterivaihtelun tarkastelu vaatinee menetelmän edelleen kehittelyä, sillä esimerkiksi yksittäisiä kommentteja tarkastellessa tekstin lyhyys tekee normalisoiduista taajuuksista nopeasti merkityksettömiä.

Kuluttaja-arvon luominen on vähittäiskaupan perustehtävä asiakastyytyväisyyden ja -uskollisuuden aikaansaamiseksi ja johtaakseen menestykseen liiketoiminnassa. Liikkeenjohdollisesti valikoimien suunnittelua pidetään yhtenä vähittäiskaupan haastavimmista ja samalla myös tärkeimmistä tehtävistä kuluttajan kokeman arvon tuottamiseksi. Tuotevalikoimia muodostettaessa päätetään mitä tuotteita myydään ja minkälainen hyllytila kullekin tuotenimikkeelle annetaan. Kuluttajien mielikuvan syntymisen osatekijöinä valikoimista on havaittu valikoimien hintojen, laatujen, laajuuden sekä esillepanon elementit. Tutkimuksen kontekstina oli nautiskelu- ja herkuttelutuotteiden valikoimat ja kuluttajan kokeman arvon muodostumista tarkasteltiin moniulotteisesti taloudellisen, funktionaalisen, emotionaalisen ja sosiaalisen arvon ilmenemismuotoina. Mielipidekyselyn aineisto kerättiin systemaattisella satunnaisotannalla vähittäiskaupan kanta-asiakasdatasta. Se analysoitiin kvantitatiivisesti eksploratiivisella faktorianalyysillä sekä reliabiliteettianalyysillä. Muodostuneiden ulottuvuuksien osalta analysoitiin niiden hierarkkista voimakkuutta. Niitä tarkasteltiin sukupuolen, ikäluokan, tulotasojen, koulutuksen sekä ammattiryhmien suhteen ristiintaulukoimalla. Elementtejä, joita kuluttaja puntaroi valinnassa tuotejoukosta tunnistettiin yhdeksän. Ne liittyivät mielihyvän kokemukseen ostotilanteesta, tuotevaihtoehtojen määrään, rahan säästämiseen, tuotteiden laatuun, eettisyyteen ja terveellisyyteen, esillepanojen siisteyteen, helppouteen, sosiaaliseen kontekstiin sekä uutuuksien kokeilemiseen. Arvon lähteistä voimakkaimmat olivat esillepanoihin, laatuun sekä valikoiman laajuuteen liittyvät tekijät. Vähiten arvoa syntyi mielihyvästä hankintatilanteessa sekä sosiaalisista suhteista, kuten muiden suosituksista tai mielipiteistä. Mielihyvän puntarointi oli toisaalta voimakkaampaa naisilla ja nuorilla. Naiset myös arvioivat tärkeämpänä tuotteiden eettisyyttä, terveellisyyttä sekä sosiaalista kontekstia. Lisäksi mitä nuorempi kuluttaja, sitä suurempi painoarvo annettiin sosiaalisille suhteille. Nuoremmat kuluttajat lisäksi puntaroivat kiinnostusta uutuustuotteisiin vanhempia ikäluokkia enemmän. Tutkimus vahvisti utilitarististen arvon lähteiden ensisijaisuutta voimakkaimpana elementtinä funktionaaliset hyödyt. Sen ilmentyminä korostuivat maukkaat tuotteet, tunnetut brändit, esillepanon selkeys, ostamisen nopeus sekä valikoiman laajuus eri tuotemerkkien, hintapisteiden sekä pakkauskokojen osalta. Laatu oli hintaan nähden ensisijaista, taloudellisen arvon osalta korostui voimakkaimpana kampanjatarjousten hyödyntäminen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomumaatalousyrittäjien riskiasenteita, riskienhallinnan keinoja ja riskin lähteitä. Erityisenä tutkimuskohteena oli se, miten tavanomaisessa tuotannossa olevien maatalousyrittäjien ja luomuyrittäjien riskiasenteet ja riskienhallinnan keinot eroavat toisistaan. Tutkimusaineistona käytettiin MTT:n (nyk. Luonnonvarakeskus) vuonna 2012 At Risk- hankkeen yhteydessä keräämää aineistoa. Kysely lähetettiin 5000 tilalle, ja siihen vastasi 1170 maatalousyrittäjää, joista luomutuotantoa harjoitti 86 viljelijää. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisin tutkimusmenetelmin. Työkaluina tutkimuksessa käytettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaa ja SPSS-tilasto-ohjelmaa. Riskien lähteitä ja riskien vähentämiskeinoja tutkittiin keskiarvojen, keskihajontojen ja tilastollisten merkitsevyyksien selvittämisen keinoin. Tutkimustulokset havainnollistettiin kaavioin ja taulukoin. Riskiasenteita tutkittiin mm. viiden riskiasenneväittämän avulla, joista muodostettiin faktorianalyysillä riskiasennefaktori. Lineaarisella regressioanalyysillä tutkittiin muuttujien ikä, sukupuoli, koulutus ja tuotantotapa vaikutusta faktorianalyysin avulla löydettyyn riskiasennefaktoriin. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luomuyrittäjien ja tavanomaisesti tuottavien maatalousyrittäjien riskien vähentämiskeinoissa on jonkin verran eroja. Sen sijaan riskin lähteet ovat kummassakin tuotantotavassa samankaltaisia. Vastaajien mukaan suurimmat riskin lähteet olivat sääilmiöistä johtuva satovaihtelu, tuotteiden ja tuotantopanosten hintavaihtelu sekä politiikan muutokset. Tulosten perusteella luomuyrittäjien ja tavanomaisesti tuottavien riskiasenteet eroavat toisistaan jonkin verran. Luomuyrittäjät olivat vähemmän riskiä välttäviä kuin tavanomaisesti tuottavat.

The aim of this study was to find out how the creative design process is affected when using material techniques. The data for this study was collected through an online survey. The survey was sent to the students of Aalto University’s School of Arts, Design and Architecture, Craft Science students at University of Helsinki and students of University of Lapland’s Faculty of Art and Design. The survey was conducted during the spring semester of 2022. The survey inquired students’ skills in different areas of the creative design process on a 5-point Likert scale, as well as numbers of different material techniques they used to aid their design process. The data was analysed using IBM SPSS Statistics (version 28.0.0.0 (190)) software. The research methods used were mainly quantitative. The aspects of design competence were studied using exploratory factor analysis. Three factors were extracted from the data: analysing process, creative design and defining assignment. Together they explain 36,1% of the variance in creative design competence. Material techniques were grouped together to form a sum variable that was divided into five groups to describe the amount of material techniques used by a respondent. Difference in aspects of design competence was compared between bachelor’s and master’s students using the t-test. The relationship between the aspects of design competence and the material techniques used was investigated using a Multivariate Analysis of Variance (MANOVA). Respondents were also formed into groups in terms of fields of study, whose use of material technologies was compared with a Mann-Whitney’s U-test. The study revealed that there was no statistically significant difference in aspects of design competence between bachelor’s and master’s students. Using material techniques had a small but statistically significant effect on the analysing process (p=,009 ETA²=,086). There was a difference between the two groups that used material techniques the least. Comparison between different fields of study revealed how the use of material techniques varied in different fields of design.

Purpose. The purpose of this study was to analyse what kind of motivation types there will be composed from 9 to 12 years old Finnish figure skaters who answered to Student Athletes' Motivation toward Sports and Academics Questionnaire (SAMSAQ). Joy L. Gaston has developed the Questionnaire, but it has been used also by Michael P. Shuman (2009), J. Nathan Althouse (2007) and Guidotti, Minganti, Cortis, Piacentini, Tessitore, & Capra-nice, (2013). Because of there has been so much conversation in the media for the last couple of years about how young athlete's future looks like, it was really important for me to study this subject as a becoming teacher. In this study I will analyse quantitatively what are the motivation types of young figure skaters and how they are related to school grades. The purpose is also to evaluate if the SAMSAQ I used would give the same kind of motivation types than Gaston got in his study. In the previous studies results have shown that young athletes who are trying to get to the top of the sport elite are not academically motivated. Methods. Figure skaters all around Finland were asked to answer the questionnaire in February and March in 2013. In the end of March 2013 there were 152 skaters who were between 9 and 12 years and were willing to participate in to my study. The skaters were form all around from Finland, and eventually from 30 different Finnish figure skating clubs. The questionnaire was answered in Internet in a service called "E-lomake". Analysing methods were explorative factor analysis and Pearson's correlation. Results and Conclusions. There were eventually found three different motivation types: Elite sport practicing motivation, academic and sport practicing motivation, and academic motivation. The mean result of the correlation study was that if the skater was motivated to both study and practice she or he would have better future plans and opportunities after she or he has end hers or his skating career. However the best grades at school did go to those who were purely academically motivated. The results shows that sport clubs should concentrate to train the child for sport and to support child's academic motivation.

Pro gradu -tutkielman tavoitteena oli rakentaa OP Vakuutuksen henkilövakuutusyritysasiakkaiden henkilöstöille suunnatun työntekijän ja koko organisaation työhyvinvointia mittaavan Hyvinvointikartoitus-kyselyn aineiston pohjalta kokonaisvaltaista työhyvinvointia kuvaava rakenneyhtälömalli. Malli mahdollistaa siihen sisällytettyjen eli endogeenisten työhyvinvoinnin osa-alueita ilmentävien faktoreiden yhteyksien tarkastelun suhteessa työhyvinvointiin. Tämän lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan mallin ulkopuolisia eli eksogeenisia muuttujia, jotka oli johdettu Hyvinvointikartoitus-kyselyn ikä-, sukupuoli-, asema- ja koulutusmuuttujista. Työhyvinvoinnin taloudellista vaikutusta oli mahdollista tarkastella sairauspoissaolojen määrää kuvaavan eksogeenisen muuttujan kautta. Aineisto kattoi vuosina 2015-2016 saadut Hyvinvointikartoituksen vastaukset, joskin aineistoa oli muokattu tietyiltä osin. Vastauksia tutkielmassa käytetyssä aineistossa oli yhteensä 19 832, ja oli siten rakenneyhtälömallinnukseen laaja. Kaikki vastaukset oli kerätty sähköisellä kyselylomakkeella. Nykypäivän yrityksissä ja muissa työnantajaorganisaatioissa aineettoman pääoman merkitys on korostunut suhteessa aineelliseen pääomaan. Aineetonta pääomaa pidetään koko kansantalouden kehityksen ja kasvun kannalta yhtenä tärkeimmistä tekijöistä. Tutkimusten mukaan työhyvinvoinnin puute aiheuttaa merkittäviä kustannuksia koko yhteiskunnan laajuisesti. Useimmat panostukset työhyvinvoinnin edistämiseen kasvattavat myös työnantajaorganisaation aineetonta pääomaa. Aineettoman pääoman kasvaminen realisoituu organisaation liiketaloudellisena tuloksellisuutena. Lopullisia talousvaikutuksia ovat mm. organisaation kannattavuuden korkea taso, kilpailukyky ja hyvä maine. Tutkielmassa käytettyjä monimuuttujamenetelmiä ovat faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallit, joissa yhdistyvät konfirmatorinen faktorianalyysi ja polkuanalyysi. Koska rakenneyhtälömalleissa on tarkoitus testata niiden taustalla olevaa substanssiteoriaa eli tutkielman tapauksessa työhyvinvointiteoriaa, tutkielmassa käydään aluksi laajasti läpi työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin liittyvää tutkimusta. Rakenneyhtälömallien rakentamisessa on työhyvinvointiteorian lisäksi hyödynnetty eksploratiivista faktorianalyysiä. Tutkimusote on siten mallia generoiva. Lopullinen työhyvinvoinnin rakenneyhtälömalli saatiin yhdennentoista hypoteettiseen malliin tehdyn modifikaation jälkeen. Perinteisen suurimman uskottavuuden estimointimenetelmän sijaan tutkielman rakenneyhtälömalleissa käytettiin kyselyaineiston järjestysasteikollisille muuttujille sopivaa diagonaalisesti painotettua pienimmän neliösumman estimaattoria (DWLS). Uusimman tutkimuksen mukaan DWLS vaikuttaa olevan suositeltavin menetelmä eimultinormaalisesti jakautuneiden aineistojen tapauksessa. Rakenneyhtälömallien teoriaa kuitenkin kehitellään yhä jatkuvasti. Rakenneyhtälömallin työhyvinvointifaktori on määritelty tässä tutkielmassa siten, että siihen suoraan liittyvät faktorit ovat fyysinen terveys, liikunta, henkinen terveys, uni, työ, muutoshalukkuus liittyen henkilökohtaiseen hyvinvointiin ja muutoshalukkuus liittyen työhön. Rakenneyhtälömalli rakentuu edelleen siten, että nämä faktorit selittivät alemman tason faktoreita ja havaittuja muuttujia. Tutkielman hyvinvoinnin rakenneyhtälömalli on suhteellisen monimutkainen, sillä havaittuja muuttujia mallissa oli yhteensä 83 kappaletta. Mallin kompleksisuus huomion ottaen lopullisen mallin sopivuus aineistoon oli hyvyysindeksien mukaan hyvällä tasolla. Kun lopullinen rakenneyhtälömalli oli luotu, voitiin tarkastella mallin työhyvinvointifaktorin suhdetta eksogeenisiin muuttuj iin. Taustamuuttujista tilastollisesti merkitsevät yhteydet havaittiin sukupuolta, korkeakoulutusta, työntekijäasemaa ja sairauspoissaoloja selittävien muuttujien kohdalla. Naisilla havaittiin olevan miehiä hieman matalampi työhyvinvoinnin taso. Korkeakoulutuksella on työhyvinvointia lisäävä, mutta hyvin vähäinen vaikutus. Työntekijäasemassa olevilla oli suurempi työhyvinvoinnin taso kuin muissa asemissa olevilla. Työhyvinvoinnin tasolla oli lisäksi selkeä negatiivinen yhteys sairauspoissaoloihin. Hyvinvointiteorian mukaan sairauspoissaolojen vähenemisellä on suora positiivinen yhteys työnantajaorganisaation taloudelliseen menestykseen, joten tätä kautta voitiin todeta organisaation kokonaisvaltaisella työhyvinvoinnilla olevan sen taloudelliseen menestykseen positiivinen yhteys.

Suomessa vuoden 2011 syksyllä aloitettu lukukausimaksukokeilu EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille maisterivaiheen opiskelijoille on herättänyt laajaa keskustelua ja huolta mm. ylioppilaskunnissa. Tämän tutkielman alkuperäinen tavoite oli selvittää kyselytutkimuksen avulla miten lukukausimaksukokeilu vaikuttaa opiskelija-ainekseen, sillä on todisteita siitä että maksujen käyttöönotto vaikuttaa negatiivisesti alemmista sosioekonomisista luokista tulevien korkeakouluun hakeutumiseen. Yllättävän pieni maksavien opiskelijoiden määrä muutti tutkimuksen otteen pilotiksi, jonka tavoitteena oli testata niin lomaketta kuin tutkimuskysymystä laajempaa jatkotutkimusta varten. Lisäksi tavoitteena oli hankkia tietoa ulkomaalaisten opiskelijoiden taustoista, asenteista ja rahankäytöstä. Tutkimuksen aineisto on kerätty Aalto-yliopiston maisteriohjelmien ulkomaalaisilta opiskelijoilta tutkimusta varten laaditulla verkkokyselylomakkeella. Verkkokyselylomakkeella on monta muista tiedonkeruutavoista poikkeavaa ominaisuutta, joita käsitellään tutkielmassa. Lisäksi vastauskadon ehkäisyyn perehdytään kyselylomakkeen rakentamisvaiheessa. Kyselyn muuttujat mittaavat opiskelijoiden sosioekonomisen taustan lisäksi motivaatiota hakeutua Suomeen opiskelemaan ja asenteita lukukausimaksuja kohtaan. Aineistoa analysoidaan esimerkinomaisesti faktorianalyysillä sekä ryhmittelyanalyysillä. Faktorianalyysin teko aloitetaan konfirmatorisella lähestymistavalla jatkaen eksploratiivisella otteella. Ryhmittelyanalyysi muodostetaan kahta faktoripistemuuttujaa käyttäen hierarkisilla ja ei hierarkisella metodilla. Ryhmiä pyritään kuvailemaan taustamuuttujien avulla. Lisäksi menetelmien teoriaa esitellään tutkielmassa laajemmin. Tutkielman tulokset monimuuttujamenetelmien osalta jäivät vaatimattomiksi ensinnäkin tutkimuskysymysten muututtua pilottimaiseksi kohderyhmän laajentamisen myötä. Lisäksi aineiston muuttujien jakaumat olivat liian vinoja hyvien analyysien tekemiseksi. Näin ollen tulokset toimivat esimerkkeinä, jos tutkimusta päätetään uusia. Pilottitutkimuksena tutkimus on onnistunut ja ja sen avulla saatiin paljon tietoa kyselyn teosta sekä opiskelijoista. Tutkimusta uusittaessa on syytä käyttää lyhyempää kyselylomaketta ja ottaa paremmin huomioon kaikki erityisryhmät ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden joukossa. Kyselytutkimuksen vastausprosentti oli hyvä (n. 46 %), mikä johtunee opiskelijoita kiinnostavan aiheen lisäksi, siitä että tutkimukseen osallistumisen porkkanana oli 100 euron lahjakortin arvonta. Kysely suunniteltiin ja toteutettiin noudattaen kirjallisuudessa esitettyjä ohjeita ja kyselylomakkeeseen vastattiin tasaisesti, joten myös itse kysely oli vähintäänkin melko onnistunut. Valitettavasti keskeyttäneistä ei ollut tilaisuutta saada informaatiota ja vastauskatoanalyysi jäi tyngäksi. Tutkimuksen tuloksia voi sinällään käyttää hyväksi opiskelijoiden edunvalvonta työssä myös muun kuin lukukausimaksukokeilun parissa. Esimerkiksi ulkomaalaisten opiskelijoiden sosioekonomista taustaa tai rahankäyttöä ei ole ennen tätä tutkittu vastaavalla laajuudella. Lisäksi tämän pilottitutkimuksen ja sen tulosten perusteella Aalto-yliopiston ylioppilaskunnalla (AYY) on mahdollisuus toteuttaa seuraavina vuosina vastaavanlainen kysely omille opiskelijoilleen, tai laajentaa tutkimusta koko Suomea koskevaksi ja saavuttaa näin parempaa tietoutta koskien lukukausimaksukokeilua.

Helsingin yliopiston Lääketieteellisen genetiikan osaston ja Sibelius-Akatemian yhteistyönä tekemä vuonna 2003 alkanut tutkimus tutkii musikaalisuuden perinnöllisyyttä ja biologista taustaa. Aihetta ei ole tutkittu aiemmin juurikaan koko maailmassa. Aineistona siinä on noin 870 suomalaisen, pääosin suurista suvuista tai perheistä koostuva joukko. Tutkimus koostui kolmesta erilaisesta musikaalisuustestistä, kyselylomakkeesta ja yli 12-vuotiailta otetusta DNA-näytteestä. Lisäksi ympäristötekijöiden yhteyksien ilmentämisen selventämiseksi loppukeväästä 2013 valmistui uusi tarkentava kyselylomake. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena oli löytää ympäristötekijöitä, joilla on vahva yhteys musiikillisen koulutuksen ja ammattimuusikoksi päätymisen sekä musiikillisen luovuuden harjoittamisen kanssa. Aineiston pääasiallisina analyysimenetelminä käytin faktori- ja klusterianalyysia. Pääkiinnostuksen kohteina olleita muuttujia, musiikillinen koulutus (erityisesti ammattimuusikkous) ja luovuus, selitettiin lineaarisen ja logistisen regressioanalyysin avulla. Faktorianalyysimenetelmällä saadut tulokset puoltavat hypoteeseja musikaalisuuden monimuotoisuudesta ja piilevistä musikaalisuuden ja sen ilmenemisen ominaisuuksista. Jaottelu on tulosten perusteella selväpiirteinen. Faktoripistemäärien käyttäminen musiikillisen koulutuksen ja luovuuden alojen selittämisessä antaa viitteitä geenien ja ympäristötekijöiden vaikutuksesta ihmisen musikaalisuuden ilmenemisessä. Kiinnostuksen kohteina olevilta muuttujilta löytyi vahva yhteys erityisesti musiikillista toimintaa ja musikaalisuustestejä ilmentäviin faktoripistemuuttujiin. Klusterianalyysia käytettiin musiikillista luovuutta harjoittavien ihmisten jaotteluun eri ryhmiin luovuuden ammattimaisuuden ja luomistapojen perusteella. Tutkimuksessa käytetty aineisto ei vastannut otanta-asetelmaltaan otosta vaan oli luonteeltaan näyte. Tutkimustuloksia ei näin ollen voitu yleistää koskemaan kaikkia suomalaisia. Erilaisten painotusmenetelmien käyttö ei myöskään ollut mahdollista, sillä koko väestöä koskevia tarvittavia perustietoja ei ollut saatavilla tai määritelmät (esim. ammattimuusikkous) erosivat tutkimuksen ja virallisten määritelmien perusteella jonkin verran. Keräyksen näyteluonteesta oli kuitenkin myös hyötyä: Musiikin ammattilaisten huomattavan suuri suhteellinen osuus (n. satakertainen Suomen väestöön nähden) auttoi analysoitaessa ammattimuusikkouteen johtavia syitä. Lisäksi luovien ihmisten määrä oli tarpeeksi suuri henkilöiden jaotteluun erilaisten luomistapojen mukaan klusterianalyyseissa. Suurin perhekokonaisuuksiin keskittyvä aineisto mahdollisti myös musikaalisuuden perinnöllisyyden tarkastelun ja ympäristötekijöiden kattavamman huomioinnin. Musikaalisuustesteihin tulleista henkilöistä Musikaalisuuden perinnöllisyystutkimus -lomakkeen palautti yli 85 %. Myös tarkentavan kyselylomakkeen vastausprosentti oli hyvä (yli 60 %). Aineiston näyteluonteisuudesta huolimatta tutkimusta voi pitää hyvin onnistuneena. Se paljasti monia uusia piirteitä musikaalisuuden monimuotoisuudesta sekä biologian ja ympäristötekijöiden yhteyksistä musikaalisuuden ilmenemisessä. Tarkentava kyselylomake antaa myös mahdollisuuden monipuolisempiin musiikillisen luovuuden biologisten taustojen jatkotutkimuksiin.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella maidontuottajien yrittäjyyttä ja resurssien käyttöä sekä näissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2003 ja 2009 välillä. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella millaisia yrittäjäryhmiä löytyy resurssien ja yrittäjyyden suhteen. Tutkimus jakautui rakenteellisesti teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Teoriaosassa esiteltiin tutkimuksen kohteena oleva alue, Etelä-Pohjanmaa ja tutkimuksen keskeiset käsitteet sekä käsiteltiin yrittäjyyden teoriaa. Lisäksi teoriaosassa käytiin läpi maitotilayrittäjien toimintaympäristöä ja resursseja. Empiirisen osan kohderyhmänä olivat Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan alueeseen kuuluva Kyrönmaan seutukunnan maidontuotantotilat. Tutkimuksen empiirisessä osassa käytettiin vuonna 2003 ja vuonna 2009 hankittuja aineistoja. Molemmat aineistot hankittiin postikyselyllä. Vuoden 2009 kyselyn saaneista yrittäjistä osa oli vuoden 2003 kyselyn saaneita yrittäjiä, minkä lisäksi otosta täydennettiin satunnaisotannalla. Lopullisessa aineistossa vuonna 2003 oli 191 tilaa ja 258 tilaa vuonna 2009. Tutkimusote oli kvantitatiivinen ja aineiston analysoinnissa käytettiin ensi sijassa faktori- ja ryhmittelyanalyysiä. Tutkimuksessa yrittäjyyttä tarkasteltiin maitotilayrittäjien työhön liittyvien arvojen, maatilaa kos-kevan tavoitteellisuuden ja yrittäjyysmotivaation avulla. Tarkastelu tehtiin faktorianalyysin avulla. Merkittävimmiksi faktoreiksi osoittautuivat Kasvu, Osaaminen, Vapaa-aika, Tuotannon jatkuvuus, Sosiaalinen arvostus, Karjan kehittäminen ja Haasteellisuus. Suuria muutoksia yrittäjyydessä vuo-sien 2003 ja 2009 välillä ei kuitenkaan löytynyt. Resurssien osalta tutkimuksen tulokset osoittavat keskimääräisen viljelmä- ja karjakoon kasva-neen tarkastelujaksolla. Lisäksi lehmien keskituotos oli noussut. Suurissa karjakokoluokissa maidon keskituotos oli pieniä karjakokoluokkia suurempi. Myös nuorten yrittäjien osuus viljelijöistä oli hie-man kasvanut ja sen mukana yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen taso. Maitotiloilla oli investoitu aktiivisesti, sillä 95 % kyselyyn vuonna 2009 vastanneista tiloista oli investoinut viimeisen viiden vuoden aikana. Tiloilla oli investoitu erityisesti koneisiin, rakennuksiin ja peltoon. Näihin investointikohteisiin aiotaan myös lähitulevaisuudessa panostaa eniten. Laajenta-mista eniten rajoittaviksi tekijöiksi yrittäjät nimesivät pellon saatavuuden, vallitsevan maatalouspoli-tiikan, ajan riittävyyden ja riskin suuruuden. Yrittäjätoimintaa tutkittiin ryhmittelyanalyysillä. Ryhmittelyanalyysin muuttujina käytettiin yrittä-jyyden kuvaamisessa faktorianalyysissä saatuja faktoripisteitä sekä yrittäjiä että resurssia kuvaavia muuttujia. Vuoden 2009 aineistosta saatu ryhmittelyanalyysin tulos poikkeaa vuoden 2003 tulokses-ta, koska vuoden 2009 ryhmissä resurssit ja yrittäjyys kuvasivat yrittäjätoimintaa selkeämmin kuin aikaisempana tarkasteluajankohtana. Lisäksi vuoden 2009 ryhmissä kävi ilmi yrittäjien elinkaaren vaikutus tuloksiin siten, että yrittäjät voitiin nimetä Jatkajiin, Kehittäjiin, Nykytuotannolla jatkaviin ja Jäähdyttelijöihin.