Browsing by Subject "fiber-based packaging"

Tieteen- ja politiikanaloilla on viime vuosina esiintynyt kasvavissa määrin mielenkiintoa biotaloustermiä kohtaan. Viime aikoina julkaistuihin poliittisiin dokumentteihin kuuluvat eri valtioiden ja kansainvälisten organisaatioiden kuten Euroopan unionin ja OECD:n biotalousstrategiat. Tähänastinen aiheeseen liittyvä tutkimus on keskittynyt lähinnä eri biotalousstrategioiden sisältöjen tutkimiseen. Lisäksi biotalouden määritelmään ja tulevaisuuteen liittyviä tutkimuksia erityisesti teknologisestä näkökulmasta on tehty jonkin verran. Tutkimuksia biotalouden sosiaalisesta puolesta, kuten sen eri sidosryhmien näkemyksistä biotalouden kehittymiseen ei sen sijaan ole juurikaan tehty. Biotalousstrategioiden onnistuneen toteutuksen varmistamiseksi on tärkeää, että eri sidosryhmät hyväksyvät biotalouskonseptin ja jakavat samansuuntaiset visiot sen tulevaisuudesta. Näin ollen on tärkeää ymmärtää miten eri toimijat käsittävät konseptin ja kuinka se mahdollisesti vaikuttaa heidän tuleviin toimiinsa. Tämä tutkimus auttaa hahmottamaan miten biotalouskonsepti ymmärretään Suomen kuitupohjaisella pakkaussektorilla ja millaisena eri sidosryhmät näkevät tulevaisuuden kehityksen. Tutkimus perustuu kirjallisuuskatsaukseen sekä laadulliseen analyysiin, jota varten on haastateltu 14:ää biotalouden asiantuntijaa. Tutkimus on ensimmäisiä laatuaan, joten sidosryhmät valittiin tarkoituksena kattaa sektori laajasti. Painotus asetettiin kuitenkin teollisuuden edustajille, jotta riittävä ymmärrys tulevaisuuden kehityspoluista liiketoiminnan näkökulmasta olisi mahdollista saavuttaa. Muita sidosryhmiä tutkimuksessa edustivat tutkimus, julkinen hallinto ja kansalaisjärjestöt. Tulokset osoittavat, että, sidosryhmien ymmärrys biotalouskonseptista oli samantapainen. Konseptin taloudelliset motiivit tunnistettiin tärkeäksi tekijäksi, vaikka myös ympäristöön liittyviä kestävyystekijöitä nostettiin laajasti esille. Keskityttäessä tarkemmin joihinkin aiheisiin, haastateltavien mielipiteet alkoivat erota toisistaan. Suurimmat erot hyväksyttävyydessä ja asenteissa löytyivät teollisuuden edustajien ryhmän sekä sen ja muiden sidosryhmien välillä. Teollisuuden edustajien näkemykset ulottuivat optimistisista näkemyksistä erittäin skeptisiin ja turhautuneisiin näkemyksiin biotaloudesta ja sitä kuvailtiinkin usein markkinointiterminä. Kuitenkin eri kestävyystekijöiden huomioiminen koettiin tulevaisuuden kilpailukykyä parantavana tekijänä. Muut sidosryhmät jakoivat positiivisen näkemyksen biotaloudesta sektoreita yhdistävänä konseptina. Tutkimus osoitti, että kaikki sidosryhmät on huomioitava biotalouskonseptin tulevaisuuden kehityksessä. Brändien omistajat koettiin kaikkein potentiaalisimmiksi muutoksen synnyttäjiksi, mutta heidän näkemykset puuttuivat tästä tutkimuksesta. Tutkimus keskittyi biotalouden operatiivisiin toimijoihin, jota voidaan pitää toisena tutkimusta rajoittavana tekijänä, koska se heikentää tutkimuksen luotettavuutta strategisesta näkökulmasta. Lisäksi osassa haastatteluissa ei päästy haastateltavan omien tarkoitusperien yli vaan haastattelut jäivät siltä osin pinnallisiksi, haastateltavien omia asemiaan suojeleviksi.