Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "figuraatiot"

Sort by: Order: Results:

  • Huittinen, Matleena (2018)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee nuorten aikuisten läheisiä sisarussuhteita. Sisarussuhteita ei ole sosiologiassa juurikaan tutkittu. Lapsuudenkodista pois muuttamisen jälkeen itsestään selvänä pidetyt olosuhteet päättyvät ja yksilöiden omille valinnoille jää enemmän tilaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, minkälaisia läheissuhteita sisarussuhteet ovat nuoressa aikuisuudessa ja millaisina ne näyttävät relationaalisesta näkökulmasta prosessimaisen toiminnan kautta. Sen lisäksi niitä verrataan perhe- ja ystävyyssuhteisiin. Aineisto koostuu 14 puolistrukturoidusta teemahaastattelusta, johon osallistui noin 25−35-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka kokevat suhteen yhteen tai useampaan sisarukseen läheisenä tai merkityksellisenä. Tutkielman pääasiallisena metodina on käytetty figurationaalista lähestymistapaa, joka yhdistää haastattelut ja jonkin lomaketyyppisen aineistonkeruutavan, tässä tapauksessa läheissuhteiden kartat. Jälkimmäisillä on kerätty tietoa haastateltavien lähipiiristä. Tulosten perusteella läheisiä sisarussuhteita ylläpidetään aikuisuudessa enimmäkseen puhelimen välityksellä. Sisarukset eivät ehtineet tavata toisiaan niin usein kuin halusivat muun muassa kiireisestä elämäntilanteesta ja välimatkasta johtuen. Suhteisiin sisältyi sekä taloudellista, käytännöllistä että emotionaalista auttamista ja tukemista. Haastateltavien lähipiirit koostuivat vaihtelevista määristä perheenjäseniä, sukulaisia ja ystäviä. Haastateltavia näytti yhdistävän, että kaikki laskivat lähimmiksi ihmissuhteikseen perhepiiriä: sisaruksia ja/tai omia vanhempia. Näyttääkin siltä, että läheisillä perhesuhteilla on taipumus kasaantua. Elämän erilaiset murroskohdat olivat vaikuttaneet haastateltujen sisarusten läheisyyteen. Käännekohtina mainittiin muun muassa vanhempien ero, perheenjäsenen sairastuminen tai kuolema, jotka tekivät näkyväksi perheen haavoittuvuuden. Samalla ne vaikuttivat ajatuksiin sisarusta kohtaan. Toinen merkittävä muutoskohta oli kypsyminen ja aikuistumisen ajanjakso, jolloin tyypillisesti luodaan uutta käsitystä itsestä ja muista. Kolmantena esiin tulivat muutokset suhdemuodostelmissa, kuten lapsen saaminen tai kumppanin tapaaminen, jolloin uusi tilanne vaikutti sisarustenkin suhteeseen. Käännekohdat eivät kuitenkaan olleet kaikkien kohdalla samansuuntaisia, vaan lähensivät toisia ja etäännyttivät joitain. Läheisiin sisarussuhteisiin mahtui myös ristiriitaisia tunteita. Vierauden kokemusta syntyi muun muassa erilaisista arvomaailmoista tai maailmankatsomuksista ja eroista työ- tai rahatilanteessa. Myös suhdemuodostelmissa tapahtuvat muutokset, kuten lapsen saaminen ja uusien kumppanien mukaan liittyminen, saattoivat aiheuttaa jännitteitä sisarusten välille. Suhteet koettiin kuitenkin niin merkityksellisiksi, että jännitteitä aiheuttavat asiat pyrittiin sivuuttamaan keskusteluissa. Aikaamme on kuvattu individualistiseksi. Tutkimusten mukaan perhemyönteisyys ja perheen kanssa vietetyn vapaa-ajan arvostus ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet. Tämän tutkielman tulosten perusteella aikuisuuden läheiset sisarussuhteet tarjoavat pysyvyyttä ja itsestäänselvyyttä epävarmassa maailmassa. Toisaalta ne pitävät sisällään ystävyyssuhteille tyypillistä henkilökohtaista pitämistä ja vastavuoroista jakamista. Tästä johtuen ne näyttävätkin asettuvan läheissuhteina jonnekin perhesuhteiden ja ystävyyssuhteiden välimaastoon.
  • Leppänen, Paula (2020)
    Tutkimuksessa keskityn tarkastelemaan sosiologisin silmälasein yksilön elettyjä kokemuksia sekä sosiaalista järjestymistä uskonnollisesta (vanhoillislestadiolaisesta) yhteisöstä irtaantumisen eri vaiheissa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, uskonnollisista yhteisöistä irtaantumista sekä sosiaalisten sidoksia ja figuraatioita käsittelevästä tutkimuksesta ja kirjallisuudesta. Tutkimusaineisto muodostuu 39 vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuneen kirjoituksesta. Analysoin aineiston narratiivisen analyysin avulla. Narratiivisen analyysin tuloksena aineistosta muodostui neljä erilaista irtaantumisprosessin vaihetta: 1) eletty kokemus uskonyhteisön sisällä, 2) tukahduttava yhteisösidos, 3) irtaantuminen ja 4) uuteen ankkuroituminen. Analyysin tuloksena vanhoillislestadiolaisuudesta irtautuminen näyttäytyy kokonaisvaltaisena ja monitahoisena prosessina. Tässä prosessissa merkitykselliset sosiaaliset suhteet vaikuttavat irtaantumisprosessiin yksilöiden ja yhteisön välisessä vuorovaikutuksessa. Tähän vuoropuheluun osallistuvat irtautujan ja vanhoillislestadiolaisen yhteisön lisäksi yhteisön ulkopuolella olevat vertaiset ja ammattilaiset (esimerkiksi terapeutit) sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Tutkimus tarjoaa näkökulmia vanhoillislestadiolaisuudesta irtaantuneiden kokemuksista sosiaalisten suhteiden sidosten muodostumisessa ja irtaantumisessa. Tutkimus selvittää, mitkä tekijät tukevat ja mitkä estävät yksilöä irtaantumasta yhteisöstä. Kun puhutaan uskosta hyppynä tuntemattomaan, myös uskonnollisesta yhteisöstä irtaantumisesta voidaan puhua hyppynä tuntemattomaan. Tässä tutkimuksessa selvitän relativistisen sosiologian näkökulmasta, mitä yksilön yhteisöllisissä kokemuksissa tapahtuu näiden kahden tuntemattoman välissä