Browsing by Subject "fiktiivinen mieli"

Tarkastelen tutkielmassani psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivista arvoa. Työssäni keskityn ensisijaisesti niihin tapoihin, joilla psykologisten rikoskertomusten lukeminen voi kehittää lukijan sosiaalista kognitiota. Lähestyn rikoskirjallisuutta rikos-teeman ympärille rakentuvien kertomusten lajityyppiristeytymänä eli genrehybridinä ja psykologista rikoskirjallisuutta yhtenä sen alalajeista. Psykologiseksi rikoskirjallisuudeksi luokittelen ne rikoskertomukset, jotka käsittelevät rikosten psykologisia syitä ja seuraamuksia, ts. rikoksen suhdetta ihmismieleen. Tutkielman tavoite on osoittaa psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivisen arvon perustuvan suurelta osin genrelle tyypilliseen mielenrakentamiseen (mind-building). Tutkielmani lähtökohtana on, että kaunokirjallisuus voi kerronnan keinoin tarjota lukijalle ns. taito-tietoa (knowledge-how) ja kokemuksellista tietoa (experiential knowledge), joiden piiriin sosiaalinen kognitio kuuluu. Tarkastelen psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivista arvoa paitsi lukijan olemassa olevaa tietoa vahvistavana myös uutta tietoa esittelevänä genrenä. Tarkastellakseni näitä funktioita rakennan teoreettisen viitekehyksen, joka perustuu Lisa Zunshinen ajatuksiin mielen teorian suhteesta kirjalliseen fiktioon, Brian McHalen malleihin ja ajatuskokeisiin perustuvaan lähestymistapaan sekä Alan Palmerin näkemyksiin fiktiivisten mielten tutkimuksesta. Tutkielmassani esitän, että psykologisen rikoskirjallisuuden kyky esitellä lukijalle uutta tietoa perustuu genrelle tyypillisiin, epätavallisiin fiktiivisiin mieliin (ab-normal fictional minds): siinä missä suuri osa kaunokirjallisuudesta rakentuu vain olemassa olevien kulttuuristen mallien mukaan toimivien, tuttujen fiktiivisten mielten (familiar fictional minds) varaan, esittelevät psykologiset rikoskertomukset tutkimukseni mukaan lukijan uusille ajattelun malleille. Esitänkin, että psykologiset rikoskertomukset suorittavat mielenrakentamisen ajatuskokeita, jotka lisäävät lukijan ymmärrystä ihmismielen toiminnasta. Tuttujen ja epätavallisten mielten rakentumista kerronnassa havainnollistan kolmen psykologisen rikosromaanin avulla. Kuten tutkielmassani osoitan, John Fowlesin Neitoperho, Ruth Rendellin Kova kuin kivi ja Karin Slaughterin Triptyykki tarjoavat kaikki lukijalle tapoja sekä vahvistaa olemassaolevia kognitiivisia taitojaan että oppia uusia mielen malleja (mind models). Tutkimukseni tuloksena totean, että malleihin ja ajatuskokeisiin perustuva lähestymistapa tuottaa tuloksia myös psykologisen rikoskirjallisuuden kognitiivisen arvon tutkimuksessa, kun sen yhdistää mielen teoriaan ja fiktiivisiin mieliin keskittyviin näkökulmiin. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että epätavallisten mielten konsepti laajentaa genrekirjallisuuden kognitiivisen arvon tutkimuksen keinoja laajemmaltikin.