Browsing by Subject "fixed effects"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Foreign direct investment (FDI) saw a large increase in the EU in the years 1990–2015. A significant and contested topic in economic and industrial policy and a continuing interest to researchers has been the productivity effect of this increased foreign presence on host economies. Theories of economic growth and industrial organization predict a role for FDI, or the increased presence of multinational enterprises, as a catalyst of knowledge diffusion and other productivity effects. Findings from empirical literature support the existence of productivity effects from FDI within industry and through vertical linkages across industries. There is also support in the literature for the role of absorptive capacity as necessary for host country firms to benefit from knowledge diffusion. The scope of this study is to measure first the effect of FDI on productivity and secondly the role of absorptive capacity in mediating this effect. Data from Eurostat is extracted to construct a sample of output, factor inputs and FDI for aggregated industry level data for the years 2008–2012. Absorptive capacity is measured in three categories of intangible assets: research and development (RD), information and communications technology (ICT) and organizational competencies (OC). A production function approach with fixed effects is used to estimate the impact of FDI on productivity. The main findings are that an increase in foreign presence has a positive contemporaneous effect on productivity within industry, but a negative effect through vertical forward linkages. The results from the main specification imply that a 10 % increase in FDI is associated with a 0.5 % increase in productivity within industry and a -0.34 % decrease in customer industries. Absorptive capacity or technology gap in terms of intangible assets is closely related to the presence of these productivity effects. The finding of a positive effect of FDI on productivity within sector is consistent with knowledge spillovers or other positive factors such as increased competition. The negative effect in customer sectors may be explained by adjustment and transaction costs from the breaking down of existing domestic supply chains. The results indicate that FDI is associated with productivity gains within industry, but negative effects on productivity dominate through vertical forward linkages in the short term. From an industrial and economic policy standpoint, FDI is not unambiguously beneficial for productivity of domestic industries, but more research is needed to assess long-term effects and the economic implications for the EU as a whole.
-
(2013)Yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistä tutkimus- ja kehitystoimintaa (T&K-toiminta) koordinoivat Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) perustettiin vuosina 2007-2009. Keskittymille on kohdistettu vuosina 2007-2011 yhteensä 257 miljoonaa euroa julkista rahoitusta. Tutkimuksessa selvitetään SHOKien toimintaan osallistumisen vaikutuksia yritysten T&K-menoihin ja tätä kautta julkisen rahoituksen vaikuttavuutta. Julkisella T&K-tuella pyritään korjaamaan markkinoiden epäonnistumista, jota ilmenee huonosti määritellyistä omistusoikeuksista sekä informaation epäsymmetriasta ja epätäydellisyydestä johtuen. T&K-toiminnalla oletetaan yleensä olevan merkittäviä positiivisia ulkoisvaikutuksia. Toisaalta yritykset voivat informaatio-ongelmista johtuen kohdata rajoitteita hakiessaan markkinoilta rahoitusta T&K-hankkeisiinsa. Näistä syistä T&K-toimintaan ei välttämättä allokoidu yhteiskunnan näkökulmasta riittävästi resursseja ja tilannetta yritetään parantaa politiikkainterventioilla. Interventioiden vaikuttavuutta selvitetään yleensä joko kysely- tai tapaustutkimuksilla tai mikroekonometrisillä menetelmillä, joita voidaan pitää edellä mainittuja luotettavampina. Alan empiirinen kirjallisuus osoittaa, että T&K-tukien vaikuttavuus on heterogeenista. Paitsi eroista menetelmissä ja aineistoissa, tämä johtuu myös aidoista tehokkuuseroista tukien kohdentumisessa ja käytössä.Tässä tutkimuksessa SHOKien vaikuttavuuden arviointi toteutettiin Fixed effects ja Erotukset-erotuksissa-menetelmillä. Menetelmät vastaavat ei-kokeellisissa tutkimuksissa tyypilliseen valikoitumisongelmaan huomioimalla ajassa muuttumattomat havaitsemattomat tekijät. Lähtökohtaisena aineistona käytettiin Tilastokeskuksen T&K-paneeliaineistoa, johon yhdistettiin muista tilastoista yritysten perustietoja sekä esimerkiksi tietoja tukihistoriasta. Tiedot SHOKien toimintaan kunakin vuonna osallistuneista yrityksistä saatiin keskittymästä riippuen joko suoraan SHOKeilta tai niiden tutkimusohjelmilta itseltään tai ne selvitettiin internetsivujen avulla. T&K-paneelissa mukana olevat yritykset toimivat myös tutkimuksen lähtökohtaisena kontrolliryhmänä niiltä osin kun eivät kuulu koeryhmään. Yritykset voivat osallistua SHOKien toimintaan kahdella eri tavalla: osakeyhtiön osakkaina tai osallistumalla tutkimusohjelmiin. Osallistumismuodot eivät ole toisensa poissulkevia. Eri osallistumistavat on analyyseissä erotettu. Tutkimuksessa SHOKeilla ei havaita olevan tilastollisesti merkitseviä vaikutuksia toimintaansa osallistuneiden yritysten T&K-menoihin. Tutkimusohjelmiin osallistumisen vaikutukset näyttävät suurimmaksi osin lievän positiivisilta. T&K-menot käyttäytyvät yleensä kiinteiden kustannusten tavoin ja sopeutuvat hitaasti. Tutkimuksessa on selvitetty myös SHOKien dynaamisia vaikutuksia. Vaikutukset vuoden ja kahden päästä SHOKin toimintaan mukaantulosta eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä. Vaikutusten välillä ei myöskään havaita eroja suurille ja pienille yrityksille. On mahdollista, että T&K-keskittymään osallistuminen vähentää yritysten tekemää päällekkäistä tutkimusta, millä on alentava vaikutus yritysten T&K-menoihin. Tällöin T&K-tuki voisi olla siinä mielessä tehokasta, että se ei olisi syrjäyttänyt yrityksen omia T&K-menoja, vaikka kokonaismenot pysyisivätkin kontrafaktuaalin tasolla tai jopa alenisivat. Tämä tarkoittaisi kuitenkin, että päällekkäisyyden poistuminen tehostaisi tutkimusta vähintään tukisumman ja tuen mahdollisen positiivisen vaikutuksen verran. SHOKien on kuitenkin tarkoitus luoda aivan uudenlaisia innovaatioita eikä tehostaa samaa tutkimusta, jota yritykset olisivat tehneet ilman SHOKiin osallitumista. Tämä viittaisi siihen, että on epäjohdonmukaista olettaa päällekkäisyyden poistumisesta johtuvan tehostumisen olevan SHOKien tapauksessa kovin suurta. Tulokset eivät siis tue sitä hypoteesia, että SHOKien kautta ohjatut tuet olisivat yhteiskunnan kannalta tehokkaita tässä vaiheessa.
Now showing items 1-2 of 2