Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "fluid therapy"

Sort by: Order: Results:

  • HIPEC-potilaan perioperatiivinen nestehoito 
    Liesto, Sonja (2017)
    HIPEC-hoitoa käytetään sytoreduktiivisen kirurgian yhteydessä potilaille, joilla on peritoneaalinen karsinoosi. Nestehoito on haastavaa pitkän leikkauksen, runsaiden nesteiden menetysten ja hypertermisen intraperitoneaalisen sytostaattihuuhtelun vuoksi. Tietoa optimaalisesta nestehoidosta on niukasti. Tässä tutkimuksessa on tarkasteltu retrospektiivisesti miten vuosina 2014-2016 hoidettujen 59 HIPEC-potilaan nestehoito on toteutettu, kuinka nopeaa heidän toipumisensa leikkauksen jälkeen on ollut sekä mitkä asiat ovat vaikuttaneet toipumiseen. Tämän tutkimuksen perusteella maltillinen leikkauksen jälkeinen positiivinen nestetasapaino johti lyhyempään tehohoitoon kuin runsaampi nesteytys. Syövän levinneisyydellä (PCI) oli vahva yhteys sekä tehohoidon että vuodeosastohoidon pituuteen. Nesteytys ja diureesin ylläpito oli kyetty toteuttamaan sairaalan ohjeistuksen mukaisesti. Potilailla on askiteksen määrän, syövän levinneisyyden ym. tekijöiden vuoksi lähtökohtaisesti hyvin erilaiset tarpeet nestehoidolle, joten yhtenäisiä nestehoidon ohjeita ei näin pienestä aineistosta kyetä muodostamaan.
  • Perioperatiivisen anestesiologisen hoidon vaikutus keuhkokomplikaatioiden esiintyvyyteen ruokatorven adenokarsinoomaa sairastavilla ruokatorviresektio-potilailla (mini-invasiivinen leikkaustekniikka) 
    Vuopio, Heidi (2018)
    Tiivistelmä - Referat - Abstract Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä anestesiologisen hoidon peri- sekä intraoperatiiviset tekijät vaikuttavat keuhkokomplikaatioiden esiintyvyyteen ruokatorven adenokarsinoomaa sairastavilla potilailla, joille on tehty mini-invasiivinen ruokatorviresektio. Tutkimukseen otettiin mukaan kaikki Helsingin Yliopistollisessa Keskusairaalassa vuosina 2015-2017 mini-invasiivisella leikkaustekniikalla leikatut ruokatorviresektio-potilaat, joiden diagnoosina oli ruokatorven adenokarsinooma. Potilaiden preoperatiivisia sekä perioperatiivisia muuttujia kerättiin retrospektiivisesti potilastietojärjestelmistä ja tarkasteltiin muuttujien suhdetta keuhkokomplikaatioihin. Tutkimuksessa havaittiin keuhkokomplikaatioita saaneiden potilaiden preoperatiivisessa keuhkofunktion (FEV1%) olevan merkittävästi heikompi verrattuna heihin, joilla komplikaatioita ei todettu (91% (IQR 23.5) vs. 76% (IQR 11), p 0.011). Lisäksi keuhkokomplikaatioita saaneet saivat toimenpiteen aikana enemmän noradrenaliinia (4.44mg (IQR 2.86) vs. 2.66mg (IQR 1.85), p 0.037). Lisäksi nestehoidossa havaittiin, että keuhkokomplikaatioita saaneilla käytettiin enemmän suonensisäistä albumiinia (36g (IQR 36) vs. 0g (IQR 32), p 0.032) sekä punasoluja (0 ml (IQR 188) vs. 0ml (IQR 0), p 0.047). Keuhkokomplikaatioita saaneilla oli hengityskonesäädöissä tilastollisesti merkittäviä eroja PEEP:n (positiivien loppuekspiratorinen paine) (7 cmH2O (IQR 2) vs. 6 cmH2O (IQR 2), p 0.02). Keuhkokomplikaatioita saaneet viettivät myös pidemmän ajan niin teho-osastolla kuin vuodeosastolla (13 vrk (IQR 4) vs. 24 vrk (IQR 19), p 0.002). Tutkimuksen perusteella leikkauksen yhteydessä käytettyillä vasoaktiiveilla sekä nestehoidolla näyttäisi mahdollisesti olevan yhteys keuhkokomplikaatioiden esiintyvyyteen. Tutkimuksessa havaittiin assosiaatio suuren noradrenaliinimäärän käytön sekä keuhkokomplikaatioiden välillä. Nämä löydökset perustuvat retrospektiiviseen aineistoon ja prospektiivista, tavoite-ohjattua tutkimusta intraoperatiivisen nestehoidon sekä vasoaktiivien käytön optimaalisesta suhteesta tarvitaan lisää.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO