Browsing by Subject "frikatiivi"

Niin kutsuttu helsinkiläinen ässä on 1800-luvulta lähtöisin oleva sosiolingvistinen ilmiö, jonka mukaan helsinkiläisillä suomen kielen puhujilla on muualla Suomessa asuvia terävämpi, sihisevämpi [s]-äänne. Ilmiön pitkästä historiasta huolimatta siitä ei ole aiemmin tehty foneettista tutkimusta joka selvittäisi, onko helsinkiläisten puhujien tuottama [s]-äänne akustisesti tarkasteltuna tavallista suomen kielen [s]-äännettä terävämpi. Tämän maisterintutkielman tavoitteena on tarkastella helsinkiläisten puhujien tuottamia [s]-äänteitä akustisin menetelmin. Tutkielmassa selvitetään, mitkä tekijät vaikuttavat pitkän [s]-äänteen terävyyteen, onko terävyydessä eroa mies- ja naispuhujien välillä ja ovatko helsinkiläisten tuottamat [s]-äänteet tavanomaista terävämpiä akustisesti mitattuna. Aineistona käytettiin Kielipankin tarjoaman Helsingin puhekielen pitkittäiskorpuksen vuonna 2013 kerättyä osakorpusta. Koehenkilöitä oli 13 ja heidän puheestaan poimittuja, analysoitavia pitkiä [s]-äänteitä 622 kpl. Pitkistä [s]-äänteistä mitattiin Centre of Gravity -arvo (COG), joka kuvaa, mille taajuusalueelle [s]-äänteen energia on keskimääräisesti sijoittunut. Kyseisen arvon voidaan ajatella kuvaavan [s]-äänteen terävyyttä, sillä terävässä [s]-äänteessä energia on sijoittunut korkeille taajuuksille ja vähemmän terävässä eli ääntöpaikaltaan takaisemmassa [s]-äänteessä matalammille taajuuksille. Työssä tarkasteltiin puhujan ominaisuuksien (sukupuoli, ikä, koulutustausta) sekä pitkää [s]-äännettä edeltävän vokaalin ominaisuuksien (etisyys/takaisuus, suppeus-/väljyysaste sekä pyöreys/laveus) vaikutusta [s]-äänteen COG-arvoon. Lisäksi tarkasteltiin COG-arvoltaan erityisen korkeiden (COG-arvo yli 6000 Hz) pitkien [s]-äänteiden osajoukkoa ja sitä, mitkä tekijät olivat COG-arvoltaan erityisen korkeiden [s]-äänteiden taustalla. Pitkästä [s]-äänteestä mitatun Centre of Gravity -arvon korkeuteen vaikuttivat vähintään tilastollisesti merkitsevästi niin puhujan sukupuoli, ikä, koulutustausta kuin [s]-äännettä edeltävän vokaalin etisyys/takaisuus, suppeus-/väljyysaste kuin sen pyöreys/laveus. COG-arvoltaan kaikista korkeimmat pitkät [s]-äänteet löydettiin ammattikoulutaustaisilta keski-ikäisiltä naispuhujilta edeltävän vokaalin ollessa etinen, lavea ja suppea tai puolisuppea. Naisten tuottamien [s]-äänteiden COG-arvo oli korkeampi kuin miesten, mikä tukee käsitystä, jonka mukaan helsinkiläinen ässä on erityisesti naisten puheen piirre. Tämän tutkimuksen perusteella ei voida todeta, että helsinkiläisten tuottamat [s]-äänteet olisivat keskimääräistä suomen [s]-äännettä terävämpiä, sillä aineistoon sisältyi niin Centre of Gravity -arvon kuin auditiivisen arvion perusteella monenlaisia pitkiä [s]-äänteitä. Mukana oli kuitenkin myös useita COG-arvoltaan hyvin korkeita ja auditiivisesti arvioituna hyvin teräviä [s]-äänteitä, mikä puolestaan viittaa sekä siihen, että COG-arvo olisi kelvollinen mittari [s]-äänteen terävyyden tarkastelemiseksi että ennen kaikkea siihen, että helsinkiläisellä ässällä voisi olla myös foneettista pohjaa.