Browsing by Subject "fritid"

Tämä tutkielma kertoo kuinka suomenkieliset opiskelijat, jotka opiskelevat ruotsiksi korkeakouluissa, käyttävät ruotsin kieltä vapaa-aikanaan. Tutkimus on saanut inspiraatiota Grinin mallista Capacity – Opportunity - Desire (2003), jossa Desire kertoo, kuinka halukas on käyttämään opittua vierasta kieltä. Tutkimuksen tarkoitus on saada selville, käyttävätkö nämä opiskelijat ruotsia vapaa-aikanaan ja jos käyttävät, niin miten ja millaisissa tilanteissa. Tämä tutkimus myös selvittää onko ruotsinkielinen linja tai koulu vaikuttanut tähän ruotsin kielen käyttöön ja miten opiskelijat suhtautuvat ruotsin kieleen. Tutkimus sai inspiraationsa Marketta Sundmanin artikkelista Tvåspråkiga skolor - En analys av fördelar och risker med införandet av skolor med svenska och finska som undervisningsspråk (Magma 2013), joka kertoo millaisia vaikutuksia kaksikielisillä suomi - ruotsi kouluilla olisi Suomessa. Muita tutkimuksia, joita tässä tutkielmassa esiteltiin, ovat Monica Lönnkvistin (2020) Tvåspråkigt utbildningsprogram vid en yrkeshögskola: den administrativa språkstrategin och studerandenas vardagliga praxis, joka kertoo kaksikielisestä opiskelulinjasta Suomessa, Marjo Nikkasen (2017) Till Sverige med gymnasiesvenskan: En enkätstudie av finska studenters upplevelse av språklig anpassning i Sverige, joka kertoo kuinka suomalaiset käyttävät ruotsia Ruotsissa ja Maria Dimitriadisin (2020) Maailmalla pärjää englannilla ja suomenruotsalaiset puhuu suomea: Elevernas attityder till B-svenska på årskurserna 8 och 9, joka antaa tietoa yläkoululaisten asenteista ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksessa käytettiin kahta eri metodia; haastattelu, johon osallistui viisi opiskelijaa ja kyselylomake, johon vastasi 93 opiskelijaa. Molemmissa oli samat kysymykset ja niihin on vastannut opiskelijoita sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista. Tutkimuksen lopputulema on se, että suomenkieliset opiskelijat käyttävät ruotsin kieltä arjessa eri tilanteissa. Eniten he kirjoittavat ruotsiksi ja kuuntelevat ruotsia viihdetarkoituksessa. Kaikki opiskelijat aikovat käyttää ruotsin kieltä myös opiskeluajan jälkeen, sillä siitä on hyötyä mm. työn haussa. Enemmistö opiskelijoista suhtautuu positiivisesti ruotsin kieleen ja suurimmalla osalla koulunkäynti on vaikuttanut heidän ruotsin kielen käyttämiseen. Ne joilla, koulu ei ollut vaikuttanut, käyttivät jo ruotsin kieltä ennen ruotsinkielisen linjan aloittamista.