Browsing by Subject "guanidiini"

Tässä työssä käsitellään orgaanisten superemästen, amidiinien ja guanidiinien, reaktiota ja hajoamisreittejä. Superemäksiä käytetään monipuolisesti orgaanisessa kemiassa, esimerkiksi vahvoina emäksinä reaktioissa, ionisina nesteinä ja katalyytteinä. Superemästen etuina verrattuna epäorgaanisiin emäksiin, on niiden alhainen vesipitoisuus ja hyvä liukoisuus orgaanisiin yhdisteisiin. Amidiinit ja guanidiinit voivat toimia reaktioissa kahdella erilaisella tavalla, sekä Brønsted emäksenä, että nukleofiilisesti. Superemäs voi toimia reaktiossa kaksoisroolissa, sekä vahvana emäksenä että nukleofiilinä. Liuottimella voidaan vaikuttaa superemäksen nukleofiiliseen käyttäytymiseen, proottiset liuottimet vähentävät niiden nukleofiilisyyttä. Liuottimena voidaan käyttää esimerkiksi vettä tai etanolia. Kirjallisuuskatsauksessa perehdytään amidiinien ja guanidiinien emäksisyyteen, valmistukseen ja hajoamiseen kemiallisissa reaktioissa sekä yhdisteiden muihin reaktioihin. Amidiinit ja guanidiinit hajoavat helposti hydrolyysissä. Muita hajoamisreaktioita ovat esimerkiksi nukleofiiliset reaktiot, joissa bisyklisen amidiinin renkaan aukeamisen seurauksena muodostuu vastaava laktaami. Superemäksestä voidaan valmistaa sen suola, ioninen neste. Ionisilla nesteillä voidaan liuottaa selluloosaa, joka on kestävä tapa valmistaa tekstiilikuituja, sillä menetelmässä voidaan kierrättää käytetty ioninen neste. Vaikka menetelmä on jo toimiva, voidaan sitä kehittää tehokkaammaksi. Kun tunnetaan eri superemästen ominaisuudet, voidaan prosessiin valita stabiilein superemäs. Superemäksestä valmistetun suolan lämpökestävyys on hyvä, mutta hydrolyysi voi aiheuttaa hajoamista ja johtaa sivutuotteiden muodostumiseen. Bisyklisestä amidiinista tai guanidiinista valmistettu ioninen neste hydrolysoituu amiiniksi ja jatkoreaktiona voi muodostua amidi. Hajoamista voidaan estää hapon avulla, mutta happo saattaa vähentää liuotuskykyä. Kokeellisessa osuudessa tutkittiin bisyklisten guanidiinien hajoamisreaktioita ja niissä muodostuvia tuotteita. Tutkittavina yhdisteinä olivat 7-metyyli-1,5,7-triatsabisyklo[4.4.0]dek-5-eeni (MTBD) ja 5-metyyli-1,5,7-triatsabisyklo[4.3.0]non-6-eeni (MTBN). Kokeissa tutkittiin niiden hydrolyysiä ja eristettiin hajoamistuotteet puhtaina aineina. Puhdistusmenetelminä käytettiin uudelleenkiteytystä ja flash-kromatografiaa. Lisäksi näiden guanidiinien hajoamistuotteille, amiineille, kehitettiin valmistusmenetelmä amideiksi. MTBD:n havaittiin hajoavan hydrolyysin vaikutuksesta kahdeksi isomeeriksi. MTBN:n koostuessa kahdesta isomeerista oletuksena oli, että se voisi hajota kuudeksi eri isomeeriksi. Tutkimuksessa kuitenkin huomattiin, että se hajoaa pääosin kahdeksi isomeeriksi. MTBD:n ja MTBN:n amiineista valmistettiin amidit, ja molempien superemästen toisesta amiinin isomeerista muodostui asyloitaessa kaksi amidin isomeeria.