Browsing by Subject "gymnasieutbildning"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2020)Temat för denna pro gradu-avhandling är skapandet av en ämnesövergripande studiehelhet i biologisk matematik för gymnasiestuderande, som avlägger sitt sista studieår i gymnasiet. Stu- diehelheten i biologisk matematik är en tillämpad studiehelhet bestående av två en studiepoäng moduler, en i matematik och en i biologi, och studiehelheten utgör en del av den skolvisa läroplanen i ett av Helsingfors svenskspråkiga gymnasier. I arbetet presenteras först pedagogiska bakgrunden som utgör basen till studiehelhetens uppbyggnad, den ämnesövergripande inlärningen och helhetsskapande undervisningen. Pedagogiskt sett är studiehelhetens mening att väcka intresse hos studerande, motivera dem till matematiksa studier och förstärka deras matematiska självkänsla. För att kunna väcka intresse och motivera bör först självkänslan vara i skick, när den matematiska självkänslan finns kan man sträva mot det andra. Arbetets padagogiska ledstomme bygger runt L.Dee Flinks taxonomi om meningsfull inlärning och på intresseutvecklingens faser av Hidi& Renninger. Studiehelhetens läroplan finns med i arbetet och den är planerad så att gymnasiets nya läroplans grunder stöder varandra. Arbetets huvudstomme utgörs av kapitlet där studiehelhetens innehåll presenteras, utfrån de studerandes bakgrunsdkunskaper i både matematik och biologi. Inom matematiken är nivå inriktningarna lång och kort matematik tagits i beaktande så att de studerande kan välja studiehel- heten oberende av vilken inriktning de valt i matematiken, speciellt för att många av de som läst kort matematik är de som i framtiden kommer att behöva kunna tillämppa matematiksa modeller i olika sammanhang. Planen tar i beaktande tre stora temaområden runt vilka matematiska modulen är formad, dessa är populationsekologi, miljöekologi och genetik. Innehållet i studiehelheten utgör en stomme runt de biologiska delarna och i detta arbete är koncentrationen på den matematiska delen, biologin finns med i planen i den mån som den behövs som motivering av matematiken. Avhandlingen avslutas med studiehelhetens bedömning, arbetsmetoder och en reflektion över potentiella alternativ till utveckling och utvidgning av studiehelheten i framtiden.
-
(2017)Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten ruotsin kielen eri varieteettejä ja niiden välisiä eroja huomioidaan lukion ruotsinopetuksessa Suomessa. Tutkielmassa tarkastelen, millä tavoin ruotsin kielen oppimateriaalit ja ruotsin kielen opettajat esittelevät ruotsin varieteettejä sekä niiden välisiä eroja opiskelijoiden ja opettajien mielestä. Lisäksi kartoitan, missä määrin opetus ja koulun ulkopuoliset seikat ovat vaikuttaneet opiskelijoiden kielenoppimiseen sekä asenteisiin. Tutkielmani teoriaosassa määrittelen keskeisimmät varieteetteihin liittyvät käsitteet ja pohdin, millaisia varieteettejä on ylipäätään olemassa. Selvitän myös, mitä lukio-opetusta ohjaavat asiakirjat määräävät ruotsin kielen opetuksen tavoitteista sekä sisällöistä ja tarkastelen ruotsin varieteettejä osana lukion kommunikatiivista ruotsinopetusta. Tämän lisäksi käsittelen erilaisten kielimallien ja asenteiden vaikutuksia opetukseen. Tutkimusaineistoni koostui yhden pääkaupunkiseudun lukion ruotsin kielen kertauskursseilla käytetyistä opetusmateriaaleista ja kyseisten kurssien opiskelijoiden sekä opettajien vastauksista. Opiskelijoiden kyselylomakkeeseen vastasi yhteensä 53 opiskelijaa ja teemahaastatteluihin osallistui neljä opiskelijaa jokaiselta kurssilta. Käytin opiskelijahaastatteluissa fokusryhmiä ja opettajia haastatellessani yksilöhaastatteluja. Analysoin aineiston laadullisen sisällönalyysin menetelmällä hyödyntäen tyypittelyä ja kvantifiointia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että opiskelijat eivät tiedä tarpeeksi ruotsin eri varieteettien eroista, ja nämä erot aiheuttavat ongelmia lähinnä puheen ymmärryksessä. Opiskelijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että he eivät ole kuulleet tarpeeksi ruotsinruotsia. Suomenruotsi oli yleisesti vahvemmin edustettuna oppimateriaaleissa ja opetuksessa, mutta eroja löytyi muun muassa oppimäärien, eri opettajien sekä sukupuolten välillä. Opiskelijat halusivat tietää enemmän eri varieteeteistä ja erityisesti ruotsinruotsista, sillä yli joka kolmas suomenruotsia puhuva opiskelija haluaisi käyttää ruotsinruotsia, jos vain osaisi. Molemmat opettajat puhuvat suomenruotsia ja he ovat kommentoineet varieteettien välisiä eroja lähinnä spontaanisti. Opetuksella oli melko neutraali vaikutus opiskelijoiden asenteisiin, mutta suuri painoarvo varieteetin valinnassa. Koulun ulkopuoliset seikat vaikuttivat sitä vastoin positiivisemmin asenteisiin, mutta suhteellisesti neutraalimmin varieteetin valintaan. Tutkimuksen perusteella voin todeta, että ruotsin varieteettien välisiin eroihin liittyvälle lisätiedolle on selvä tarve, ja tähän tarpeeseen tulee vastata lisäämällä erojen käsittelyä opetuksessa. Varieteetteihin pitää kiinnittää enemmän huomiota myös tulevissa opetusmateriaaleissa, minkä lisäksi opettajat tarvitsevat asiaan liittyvää jatkokoulutusta. Vaikka tutkimuksen tuloksia ei voidakaan yleistää, antavat ne silti uusia ideoita siihen, millä tavoin kieltenopetusta voidaan ylipäätään monipuolistaa ja parantaa varieteettien käsittelyn avulla.
Now showing items 1-2 of 2