Browsing by Subject "haaste"

Nuorten tekemät vaaralliset sosiaalisen median haasteet ovat olleet esillä viime vuosina julkisessa keskustelussa. Haasteella tarkoitetaan toimintaa, joka kuvataan ja ladataan sosiaalisen median sovellukseen kannustaen muita yrittämään samaa. Vaarallisen haasteesta tekee se, jos haasteen seurauksena nuoren terveys tai henki vaarantuu. Tässä tutkielmassa tarkastellaan syitä nuorten vaarallisiin sosiaalisen median haasteisiin osallistumiselle. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto haettiin eri tietokannoista rajaamalla sekä englanninkielisiin että suomenkielisiin vertaisarvioituihin teksteihin vuosina 2020–2024. Valitut 16 tekstiä analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jonka tuloksena muodostettiin pääluokat: altistavat tekijät ja yksilölliset tekijät. Altistavien tekijöiden alaluokkia ovat kehitykselliset tekijät ja nuorista riippumattomat tekijät ja yksilöllisten tekijöiden alaluokkia ovat hyväksytyksi tuleminen, suosio ja keholliset tuntemukset. Nuorten vaarallisiin haasteisiin osallistumisen syyt ovat moninaisia. Altistavia tekijöitä ovat nuorten kehittyvät aivot, jotka ovat alttiina riskikäyttäytymiselle ja muiden käytöksen matkimiselle. Tämän lisäksi haasteisiin voi altistaa uutismedia, sosiaalinen media ja nuorten vanhemmat. Uutismediassa ja sosiaalisessa mediassa esitetyt vaaralliset haasteet voivat normalisoida riskikäyttäytymistä nuorten silmissä. Vaarallisten haasteiden seuraaminen voi kannustaa haasteiden tekoon. Tätä varten toimittajat käyttävät raportoidessaan itsen vahingoittamisesta ohjeistusta, jonka tarkoituksena on vähentää raportoidun tiedon matkimista. Sosiaalisessa mediassa harmia voi aiheuttaa sovellusten sisällönsuosittelualgoritmit. Algoritmit voivat suositella haasteita nuorelle, vaikkei nuori niitä aktiivisesti hakisi. Lisäksi vanhempien tietämättömyys haasteista ja nuoria huonompi sosiaalisen median tuntemus vähentää vanhempien tarjoamaa tukea nuorille sosiaalisen median turvallisessa käytössä. Altistavien tekijöiden lisäksi on myös yksilöllisiä tekijöitä, jotka selittävät haasteisiin osallistumista. Haasteen kautta voidaan havitella hyväksytyksi tulemista, jolloin taustalla voi olla ryhmäpaine, yllyttäminen ja ryhmään kuuluminen. Lisäksi suosio voi kannustaa mahdollisimman shokeeraavien haasteiden tekemiseen näkyvyyden, tykkäysten ja sisällön monetisoinnin toivossa. Haasteiden avulla saavutettujen kehollisten tuntemuksien kautta haetaan esimerkiksi hapenpuutteesta johtuvaa euforista tunnetta. Altistavat tekijät ja yksilölliset tekijät ovat aina jollain tavalla yhteydessä toisiinsa, esimerkiksi taipumus käytöksen matkimiseen, haastevideoiden katsominen sosiaalisessa mediassa ja halu kuulua ystäväporukkaan voivat johtaa vaarallisen haasteen tekemiseen. Vaaralliset haasteet ovat osa nuorisokulttuuria, mutta nuoret eivät yleensä tiedä niiden vaaroista. Etenkin nuorten henkisen pahoinvoinnin lisääntyessä, vaarallisten haasteiden tekeminen voi lisääntyä selviytymiskeinona huonoon oloon. Tässä apuna voi olla digisosiaalityö, joka on internetissä tehtävää sosiaalityötä. Sen näkyvyys ja tunnettuus on tärkeää, jotta nuoren on mahdollista saada tukea viipymättä. Myös koulujen tulisi kouluttaa nuoria ja heidän vanhempiaan vaarallisten haasteiden riskeistä.

Tutkielmassa tarkastellaan venäjän kielen verbin aspektia ja sen ominaispiirteitä venäjää vieraana kielenä opiskelevien näkökulmasta. Tutkielman tavoitteena on selvittää, aiheuttaako venäjän kielen verbiaspekti venäjää vieraana kielenä opiskeleville haasteita ja mistä se voi johtua. Tämän lisäksi tutkielma pyrkii selvittämään oikean aspektin ja sen erityismerkitysten valintaan liittyvät yleisimmät virheet. Tutkielman teoreettisen pohjan muodostavat sekä venäläiset että ulkomaalaiset tutkimukset, jotka tarkastelevat aspektia kieliopillisena kategoriana ja sen merkitystä venäjän kielen lisäksi myös muissa slaavilaisissa sekä muuta alkuperää olevissa kielissä. Näissä tutkimuksissa olevien venäjän kielen aspektien erityismerkitysten luokittelujen pohjalta on tehty oma luokittelu, jota sovelletaan tutkimusaineistoa analysoitaessa. Tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on havainnointi. Aineiston avulla analysoidaan, kuinka ulkomaalaiset käyttävät venäjän kielen aspekteja omassa puhekielessään ja vastaako heidän aspektien valintansa venäjää äidinkielenä puhuvan valintaa. Tutkimusaineisto koostuu 68 YouTube-videopalvelussa olevasta videosta, jotka ovat esimerkkejä ulkomaalaisten venäjänkielisestä puheesta. Kaikki videot on jaettu kahteen osaan. Toisessa osassa on 20 haastattelumuotoista videota Venäjän alumni -projektista (Vypuskniki Rossii), jonka osallistujia ovat Neuvostoliitossa korkeakoulututkinnon suorittaneet ja loistavan työuran tehneet ulkomaalaiset. Toinen osa sisältää 48 videota ulkomaalaisten tubettajien tekemistä videoblogeista, jotka kertovat pääosin venäjän kielen opiskelusta ja sen vaikeuksista. Tutkimustulokset osoittavat teoreettisessa aineistossa olevien väitteiden aspektien haasteellisuudesta venäjää vieraana kielenä puhuville oikeiksi. Kaikissa videoissa on aspektien valintaan liittyviä virheitä, joista yleisin on aspektien keskeisten erityismerkitysten eli perfektiivisen aspektin konkreettis-faktisen ja imperfektiivisen aspektin konkreettis-prosessuaalisen, rajoittamattoman toistuvuuden ja yleisesti toteavan merkitysten käyttö toistensa sijaan. Analyysin molemmissa osissa paljastuneet virheet on koottu kahteen taulukkoon. Alumnien virheet ovat pääosin satunnaisia, kun taas tubettajien tapauksessa ne ovat selvästi väärin opittua tietoa. Tutkielma on tehty venäjä vieraana kielenä -opetuksen näkökulmasta. Aspektien oikea käyttö edellyttää niiden pitkäaikaista, säännöllistä, mm. suullista harjoittelua erityisesti äidinkielen puhujien kanssa, minkä tuloksena on venäläisten aspektiajattelutavan omaksuminen.