Browsing by Subject "hengailu"

Tämän tutkielman aiheena on nuorten kaverisuhteiden tilallisten ulottuvuuksien tarkastelu erityisesti vapaa-ajan kontekstissa. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisten kaveruuksien ilmentymiä nuorten haastattelupuheessa, sekä niiden paikantumista ja kiinnittymistä nuorten elinympäristöön heidän asuinkaupungissaan. Nuorten yhdessäoloa lähestytään nuorten tilankäytön tapojen, tilojen hengailua sallivan tai rajoittavan luonteen sekä nuorille merkityksellisten kaveriryhmäjäsenyyksien kautta. Mukana on niin liikkuvuuden kuin paikallisuudenkin kuvauksia, joiden kautta nuorten sosiaalinen elämänpiiri jäsentyy ja saa merkityksiä heitä ympäröivässä kaupunkitilassa. Samalla tarkastellaan tiloihin paikantuvan hengailun ja yhdessäolon toteutumisen mahdollisuuksia ja reunaehtoja. Tarkasteltu tutkimusaineisto muodostuu 22 valmiiksi litteroidusta haastattelusta, joihin on osallistunut 32 nuorta. Tutkielmassa hyödynnetään valmista haastatteluaineistoa, joka on kerätty osana Nuorisotutkimusverkoston koordinoimaa Nuoret ajassa -tutkimushanketta. Analyysi on tehty soveltaen teoriaohjaavaa sisällönanalyysia ja teemoittelua. Tutkielma paikantaa nuorten tilankäytön tapoja sosiaalisine suhteineen kolmelle eri kentälle: keskustaan ja muualle kaupunkiin, nuorten eletylle lähialueelle sekä kotiin. Liikkuvaisilla nuorilla korostuvat keskustan viriketarjonnan houkuttavuus sekä kaveriryhmien laaja paikantuminen ympäri kaupunkia. Enimmäkseen lähialueella viihtyvillä nuorilla sekä kaverit että näiden tapaamispaikat ovat useimmiten lähistöltä. Välillä nuoret kokoontuvat isollakin joukolla, ja tällöin varsinkin kesäisin ulkotilojen merkitys korostuu. Talvella nuoret puolestaan kaipaavat sopivia sisätiloja porukalla oleskeluun. Kotona viihtyvien nuorten vuorovaikutus kavereiden kanssa tapahtuu usein virtuaalisesti. Nuorten tilankäyttöä ja liikkuvuutta näyttävät suuntaavan niin kaverit, omat toiveet ja tarpeet kuin käytettävissä oleva aikakin, sillä tutkielman perusteella nuorten elämää aikatauluttavat ja rajaavat erilaiset tahot koulusta harrastuksiin. Nuorten käyttämien vapaa-ajan tilojen suosio ja niihin sitoutuminen hahmottuu aineistossa erityisesti kavereiden kautta. Myös tilojen saavutettavuus, kaupallisuus, valvonta ja muiden käyttäjien läsnäolo luovat reunaehtoja nuorten yhdessäololle. Osa nuorista hyväksyy esimerkiksi nuorisotilojen säännöt, mutta toiset kaipaavat auktoriteeteilta vapaata oleskelua. Kohdatessaan valvontaa tai sääntelyä nuoret näyttävät kuitenkin useimmiten mukautuvan, ja he neuvottelevatkin eri tavoin oleskelun oikeutuksesta muiden tilankäyttäjien kanssa. Sosiaalinen media ja erilaiset virtuaaliset yhteisöt kulkevat mukana useimpien nuorten arjessa. Tutkielman tulokset tukevat näkemystä kasvokkaisen yhdessäolon merkityksellisyydestä virtuaalisten yhteisöjen rinnalla. Huomio kiinnittyy myös nuorten arjen kokemuksiin. Nuorista keskusteleminen vain huolten ja riskien näkökulmasta saattaa jättää alleen aikuisten silmiin helposti päämäärättömänä näyttävän hengailun tärkeyttä. Nuoret tarpeineen ja toiveineen eivät myöskään ole homogeeninen joukko. Nuorten halu ja tarve viettää aikaa yhdessä olisi hyvä ottaa mahdollisuuksien mukaan huomioon sekä keskustaympäristön että asuinalueiden suunnittelussa. Yksilö- ja suorituskeskeisyyttä korostavassa myöhäismodernissa yhteiskunnassa nuorten hengailu kaipaa sopivien tilojen lisäksi myös oleskelun hyväksyvää asenneilmapiiriä.