Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "historiakuva"

Sort by: Order: Results:

  • Jatkosodan ihmisluovutukset menneisyyden kipupisteenä : Elina Sanan Luovutetut-teoksen aiheuttama kohu 
    Savolainen, Hannu (2011)
    Tutkielmani käsittelee Elina Sanan Luovutetut-tietokirjaa ja sen aiheuttamaa laajaa julkista keskustelua. Graduni tarkoituksena on selvittää, miksi teos aiheutti poikkeuksellisen kiivaan kotimaisen ja osin kansainvälisenkin kohun. Keskustelu käynnistyi marraskuussa 2003. Teoksessa esitettiin, että Suomi luovutti jatkosodan aikana saksalaisille viranomaisille noin 3 000 sotavankia ja siviiliä. Näistä osa oli juutalaisia. Kirjan tietojen vuoksi Simon Wiesenthal -keskus lähetti tasavallan presidentti Haloselle selvityspyynnön. Tämän johdosta valtioneuvoston kanslia tilasi emeritusprofessori Heikki Ylikankaalta selvityksen jatkosodan ihmisluovutusten tutkimustilanteesta. Ylikankaan selvityksen pohjalta päätettiin käynnistää Kansallisarkiston hallinnoima tutkimusprojekti. Tutkielmani aineisto koostuu suomalaisista ja ulkomaisista sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistuista uutisista, kolumneista, kirja-arvosteluista ja artikkeleista. Lisäksi olen käyttänyt Internetissä julkaistua aineistoa. Olen rajannut tutkimani keskustelun välille 1.11.2003–31.3.2004. Olen syventynyt Luovutetut-kohuun kolmesta eri näkökulmasta. Jatkosodan ihmisluovutukset ovat osa vaikeaa ja ikävää menneisyyttä. Nimitän niitä menneisyyden kipupisteeksi. Olen eritellyt jatkosodan varjopuolien käsittelystä esitettyjä näkökulmia. Keskityn etenkin puheenvuoroihin oman pesän likaamisesta ja Suomen osallisuudesta holokaustiin. Toiseksi, olen tarkastellut kohua akateemisen historiantutkimuksen ja maallikoiden kohtaamisena. Keskustelussa nousi vahvasti esille historiantutkimuksen tehtävä menneisyyden työstämisessä. Keskeisiä näkökulmia olivat, kuka saa tutkia historiaa, ja olivatko Elinan Sanan esittämät tiedot uusia. Kolmanneksi, olen tarkastellut jatkosodan ihmisluovutuksia muiden sodan varjopuolien rinnalla. Jatkosodan historiakuva on monivivahteinen, jossa nämä pitkään vaietut varjopuolet näyttäytyvät säröinä. Tutkielmani perusteella voi sanoa, että jatkosodan ihmisluovutukset olivat 2000-luvun alussa menneisyyden kipupiste. Keskustelijoiden enemmistölle tiedot luovutuksista ja suomalaisten tiiviistä yhteistyöstä saksalaisten kanssa olivat uusia ja hämmentäviä. Elina Sanan kirja osoitti, että jatkosodan historiakuva oli puutteellinen. Keskustelun varsinaisena katalyyttinä toimi Wiesenthal-keskuksen lähettämä kirje. Juutalaisten osuus luovutetuista nosti esille kysymyksen suomalaisten osuudesta holokaustiin, mikä lisäsi kiinnostusta ulkomailla. Historiantutkijat joutuivat kohussa puolustuskannalle. Heitä syytettiin vaikeiden asioiden tutkimisen laiminlyömisestä. Puolustukseksi he pyrkivät osoittamaan heikkouksia Sanan teoksesta ja korostamaan aiemman tutkimuksen merkitystä.
  • Saamelaisten asuntolakoulumuistoja Inarilainen-lehdessä 
    Immonen, Kirsi (2020)
    Objectives. The aim of this study is to describe Sámi people’s experiences at residence schools during the Second World War and 1950’s to 1960’s. In addition, the object is to examine what kind of shared history Sámi people construct by remembering their experiences in Inarilainen magazine. Educational history of the Sámi has been studied considerably, but Sami people’s experiences and survival strategies at the residence school have been examined less and they are still unknown for the majority of Finnish people. The beginning of Truth- and Reconciliation Commission in 2020 will make residence school experience studies even more essential to Sámi community. Methods. The material for this thesis consists of ten interviews and one memoir about resi-dence school life. They were published in Inarilainen magazine between 2018–2020. The study was conducted in the frameworks of oral history and narrative research. Thematic anal-ysis was applied. Results and conclusions. Residence school narratives were divided in three main themes that were home sickness, foreignness and coping. Home sickness narratives were connected es-pecially to first years at school and it was significant collective experience. Narrative of for-eignness depicted educational system’s assimilative ways which were told in memories of studying new language, new cuisine and bullying. Coping narrative reflected how Sámi want-ed residence schools to be remembered from present perspective. They emphasized how they managed to cope with foreign environment and take advantage of what they learned at school. Shared narrative of residence schools should emphasize coping narrative instead of victim narrative. These findings endorse previous studies that have exposed same experienc-es of home sickness and assimilation.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO