Browsing by Subject "human papilloma virus"

Johdanto. Kohdunkaulasyövän seulontamenetelmänä käytetyn papakokeen rinnalle on yleistynyt HPV-testi, joka otettiin Suomessa ensimmäistä kertaa käyttöön jo 2000-luvun alussa. Tarkastelimme HPV-testin käytön laajenemista ja arvioimme sen vaikutusta seulonnan lähete- ja löydösmääriin. Aineisto sisälsi kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan vuosina 2003–2015 osallistuneiden 30–69-vuotiaiden naisten testitulokset sekä niitä seuranneet kolposkopialähetteet ja diagnoosit seulontaohjelmassa ja sen ulkopuolella. Lähete- ja esiasteriskien eroja tarkasteltiin HPV- ja papaseulottujen välillä. Tulokset. HPV-testattujen henkilöiden todennäköisyys saada kolposkopialähete ja esiastediagnoosi oli noin kaksinkertainen verrattuna papakokeella testattuihin. Esiastediagnooseja tehtiin HPV-testatuille henkilöille etenkin riskiryhmäseulonnassa. Lähetteitä ja löydöksiä tehtiin testimenetelmästä riippumatta melko paljon myös seulontaohjelman ulkopuolella. Päätelmät. HPV-seulonnassa löytyy paljon itsestään paranevia esiastemuutoksia, joten pitkittyneeseen HPV-infektioon pohjautuvat lähetekriteerit aiheuttavat runsaasti ylidiagnostiikkaa. Terveydenhuollon resursseja voitaisiin säästää kehittämällä HPV-seulonnan lähetekriteereitä ja vähentämällä seulontaohjelman ulkopuolisia näytteitä.