Browsing by Subject "huolellinen luotonmyöntömenettely"

Kohtuuttoman suuriin luottokustannuksiin voidaan puuttua sekä rikos- että siviilioikeudellisin menettelyin. RL:n säännös luottokiskonnasta muotoiltiin osittain uudelleen silmällä pitäen pikaluottoyhtiöitä, sillä tunnusmerkistötekijöinä on mainittu seikkoja, jotka eivät istu mielekkäästi yksityishenkilöiden väliseen luotonantoon. Uudistuksen tarkoituksena oli pyrkiä estämään ja rajoittamaan pikaluottojen tarjonnassa havaittuja ongelmia. Mainitulla uudistuksella ei kuitenkaan saavutettu lainsäätäjän asettamia tavoitteita pikaluottoyhtiöiden toiminnan rajoittamisesta. Näistä syistä lainsäädännön kiristäminen katsottiin välttämättömäksi, jonka seurauksena kuluttajansuojalakiin vuonna 2013 lisättiin kutsuttu korkokattopykälä. Pikaluottotoimintaan liittyvien ongelmien yhä jatkuessa, lainsäätäjä päätti pitkällisten keskusteluiden jälkeen kiristää korkokattopykälää ja uusi säännös astui voimaan 2019 syksyllä. Ennen kuluttajansuojalakiin säädettyjä korkokattopykälää niin sanotut pikalainat herättivätkin keskustelua lähinnä luottokiskonnan osalta. Tuon aikaisen oikeuskäytännön perusteella pikalainayhtiöiden ei kuitenkaan katsottu syyllistyneen luottokiskontaan. Myös luottotoiminnan rikosoikeudellisen sääntelyn tarvetta kritisoitiin, ja esitettiin näkökulmia, joiden mukaan pelkästään siviilioikeudellinen sääntely tulisi olla riittävää. Kuitenkin kuluttajansuojalain säännökset, erityisesti uusi korkokattopykälä asettavat tiukat rajat hyväksyttävälle korolle sekä muille velasta maksetuille kuluille. Lainsäätäjän tahtotila pikalainayhtiöiden toiminnan rajoittamiselle on selvä. Yhtä lailla on selvää, ettei uuden lain mukaan luottotoiminnassa korkeita korkoja ja kuluja voida perustella enää luottoriskillä ja luotonantajan omilla kuluilla. Lainsäätäjän tahtotila huomioon ottaen, jää selvitettäväksi onko lainsäätäjän tahdonilmaisulla hyväksyttävästä korkotasosta merkitystä myös rikoslain luottokiskontasäännöksen arvioinnin kannalta kulutusluotoissa? Tutkimuksen tarkoituksena on näin ollen selvittää korkokattopykälän vaikutusta suhteessa luottokiskonnan tunnusmerkistöön lainsäätäjän tarkoituksen, rikosoikeudellisen tulkintadoktriinin sekä oikeuskäytännön perusteella.