Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "huoltoriita"

Sort by: Order: Results:

  • Leivonen, Aku (2020)
    Oikeudellisten ilmiöiden tilastollinen mallintaminen on vielä harvinaista Suomessa. Tutkielmassa mallinnetaan lasten huolto- ja asumisriitoja hovioikeuksissa järjestysregressiomallilla. Oikeuden päätökset huolto- ja asumisriidoissa voidaan luokitella järjestysasteikolla, missä asteikon toinen pää käsittää äidin voittoluokat ja toinen isän voittoluokat. Mallin tarkoitus on löytää keskeiset oikeuden päätöstä sekä äitien ja isien voittomahdollisuuksia selittävät tekijät. Mallia voidaan käyttää myös uuden riidan lopputuloksen ennustamiseen. Koska osapuolten vaatimukset rajoittavat sen, millaisen päätöksen oikeus voi antaa, niin mallia laajennetaan skaala- ja nominaalivaikutuksilla. Vastaavaa laajennettua järjestysregressiomallia ei ole sovellettu huolto- ja asumisriitoihin aiemmin. Työssä käytetty oikeustapausaineisto käsittää 500 huolto- ja asumisriitaa Suomen jokaisesta viidestä hovioikeudesta vuosien 2000 ja 2016 väliseltä ajalta. Aineisto on rajattu riitoihin, joissa äiti ja isä ovat eri mieltä lasten asumisesta ja mahdollisesti myös huollosta. Aineiston laajuus ja ilmiön vähäinen mallinnushistoria tekevät aineistosta kansainvälisesti ainutlaatuisen. Tiedot riidoista on poimittu hovioikeuksien ratkaisuista sekä niiden tausta-asiakirjoista. Kaikista riidoista on poimittu tieto myös vastaavasta käräjäoikeuden ratkaisusta, josta äiti tai isä on valittanut hovioikeuteen. Äidit ja isät ovat valittajina yhtä usein, mutta äidit saavat isiä hieman useammin vaatimuksiansa vastaavia päätöksiä hovioikeudessa. Äidit vaativat lasten yksinhuoltoa useammin kuin isät. Aineistossa on paljon muuttujia, joiden yhdistelmistä pyritään muodostamaan mahdollisimman hyviä malleja erilaisiin lähtökohtiin. Selittäjiä tarkastellaan aluksi yhden selittäjän malleilla, mutta varsinaiset analyysit perustuvat usean selittäjän malleihin, jotka muodostetaan yhden selittäjän mallien pohjalta. Usean selittäjän mallien valitsemisessa käytetään tavanomaisia tilastollisten mallien mallinvalintamenetelmiä. Lopputuloksena saadaan kolme mallia, joista ensimmäisen on tarkoitus löytää keskeiset oikeuden päätöstä selittävät tekijät. Toinen malli pyrkii ennustamaan uuden riidan lopputuloksen ja kolmas ennustamaan lopputuloksen riidassa, josta on käräjäoikeuden päätös. Kolmas malli pyrkii myös löytämään tekijät, jotka parhaiten selittävät käräjäoikeuden päätöksen muuttumista. Lasten vakiintunut asuinpaikka, sosiaaliviranomaisten esittämä suositus ja oikeuden todeksi katsoma väkivalta-, päihteidenkäyttö- tai mielenterveyssyytös toisesta osapuolesta ovat merkityksellisimmät oikeuden päätöstä selittävät tekijät. Näiden tekijöiden merkityksen suuruus ei näytä riippuvan siitä, onko kyseessä äiti vai isä. Lasten vakiintunut asuinpaikka on useammin äidin kuin isän luona, mikä selittää sitä, miksi äidit voittavat riitoja hieman useammin kuin isät. Mitä suurempi vanhempien välinen ikäero on, sitä paremmat ovat nuoremman osapuolen voittomahdollisuudet. Mikäli vanhin lapsi on alle kouluikäinen, niin äidin voittomahdollisuudet paranevat. Mikäli äidin avustaja oikeudessa on mies tai mikäli äiti on työtön, niin isän voittomahdollisuudet paranevat. Hovioikeus muuttaa käräjäoikeuden päätöstä asumisriidoissa noin 14 prosentissa valituksista. Koska käräjä- ja hovioikeuden päätökset ovat hyvin vahvasti kytkeytyneet toisiinsa, niin päätöksen muuttumiselle jää vain vähän selittäviä tekijöitä. Tällaisia ovat edeltävä huolto- ja asumistilanne ja vanhempien välinen ikäero. Järjestysregressiomalli toimii ilmiön mallintamisessa melko hyvin ja erityisesti skaala- ja nominaaliselittäjien käyttäminen osoittautuu toimivaksi tavaksi huomioida osapuolten vaatimukset. Mallien ennusteet ovat lupaavia, vaikka ennustekykyä on arvioitu vain aineistolla, jolla malli on sovitettu. Aineiston suuren muuttujamäärän vuoksi kaikkia yhteyksiä on vaikea havaita, minkä vuoksi aineistosta olisi mielenkiintoista tehdä vielä useita lisätarkasteluja.
  • Majala, Anna-Emilia (2022)
    Tutkielman aiheena on henkinen väkivalta lapsenhuoltoriitojen kontekstissa. Tutkielman painopiste on riitaisissa asioissa. Tutkielmassa sivutaan myös tuomioistuinsovittelua. Tutkielmassa tutkitaan ensinnä sitä, mitä henkinen väkivalta on ja miten sitä säännellään kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla. Kotimaista lainsäädäntöä arvioidaan aiemmin tehtyjen, pääasiassa kotimaisten tutkimusten sekä perus- ja ihmisoikeussääntelyn valossa. Pienessä roolissa on myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntö. Tutkielmassa esitetään myös kannanottoja sille, kuinka huoltoriitaprosessissa esiin tullut henkinen väkivalta tulisi huoltoriitaprosessin aikana ja riidan ratkaisussa ottaa huomioon. Tässä keskitytään erityisesti lapsen osallisuuden, suojelun ja tuen tarpeeseen sekä yhteishuollon edellytyksiin tapauksissa, joissa perheessä on tapahtunut henkistä väkivaltaa. Johtopäätöksinä tutkielmassani havaitsin muun muassa, että jo henkisen väkivallan määrittelyssä on ristiriitoja eri lähteiden välillä. Kotimaista sääntelyä ja ohjeistuksia tulisi tarkentaa, jotta ne olisivat paremmin linjassa esimerkiksi Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten määräysten kanssa. Sääntelyssä ja ohjeistuksissa tulisi ottaa huomioon, että henkisen väkivallan tyyppejä on useita – osa kohdistuu suoraan lapseen, osa heijastuu lapseen huoltajien välisestä konfliktista. Henkinen väkivalta voi olla myös tahatonta, mikä vaikeuttaa osaltaan sen ilmi tulemista. Henkisen väkivallan selvittämisessä korostuukin viranomaisten rooli. Tulen tutkielmassani siihen johtopäätökseen, että parhaiten henkinen väkivalta tulee todennäköisesti useimmissa huoltoriidoissa ilmi sosiaalitoimelta pyydetyn, yksilöidyn olosuhdeselvityksen kautta. Jotta kaikki lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen vaikuttavat asiat saadaan selville, tulee epäillyn henkisen väkivallan taustalla vaikuttavat syyt tutkia mahdollisimman kattavasti. Esimerkiksi lapsen aidoltakin vaikuttavan mielipiteen taustalla voi olla vanhemman toimesta tapahtunutta manipulointia. Lapsen on vaikeaa ymmärtää henkistä väkivaltaa, joten lapsen tuki ja suojelu tulee hankalan huoltoriidan keskellä turvata. Myös lapsen osallisuus voi oikein toteutettuna turvata lapsen suojelua.
  • Santonen, Satu (2012)
    Tutkielman tavoitteena on tutkia sitä, miten vieraannuttaminen näyttäytyy olosuhdeselvityksissä ja miten vieraannuttamisesta selvityksissä kirjoitetaan. Vieraannuttamisella tarkoitetaan lapsen manipuloimista toista vanhempaa vastaan eron jälkeen. Toiminnan tavoitteena on saada lapsi vastustamaan tapaamisia ja sitä kautta etäännyttää lapsi toisesta vanhemmasta. Vieraannuttamisilmiöön liittyy myös vieraannuttamisoireyhtymä, joka on psykiatrinen diagnoosi ja todennettavissa kahdeksankohtaisen oireluettelon avulla. Vieraannuttamisoireyhtymä on saanut osakseen paljon kritiikkiä eikä sitä ole hyväksytty tautiluokitukseen. Tutkimusaineisto koostuu 38 olosuhdeselvityksestä, jotka ovat valmistuneet pääkaupunkiseudun suuressa kunnassa vuosina 2010−2011. Olosuhdeselvitysten pituus vaihtelee 4-14 sivun välillä. Aineistoa on analysoitu kriittisen diskurssianalyysin avulla. Kriittisen diskurssianalyysin mukaan kielenkäyttö on toimintaa, jolla rakennetaan sosiaalista todellisuutta. Tutkimuksessa havaitaan, että vieraannuttamisen käsitettä käytetään olosuhdeselvityksissä harvoin. Eniten käsite esiintyy vanhempien omia väitteitä ja näkemyksiä kuvaavissa osioissa. Sosiaalityöntekijät ovat omia näkemyksiä kuvatessaan käyttäneet käsitettä vieraannuttaminen vain kerran. Vaikka käsitteenä vieraannuttaminen esiintyykin selvityksissä harvoin, vieraannuttamiseen viittaavista tilanteista ja olosuhteista kirjoitetaan kuitenkin paljon. Selvityksissä on toistuvasti mainintoja esimerkiksi tapaamisten ja yhteydenpidon estämisestä, lapsen manipuloinnista ja lähivanhemman kyvyttömyydestä tukea lapsen suhdetta etävanhempaan. Sosiaalityöntekijät ovat tilanteissa tuoneet esiin huoliaan ja joissakin tilanteissa jopa puoltaneet lapsen asumista sille vanhemmalle, joka paremmin turvaa lapsen suhdetta myös erossa asuvaan vanhempaan. Vieraannuttaminen on kiistanalainen käsite ja sen käyttämistä vältetään. On esitetty arvioita, että vieraannuttamisesta puhumisen yhä vaikeutuessa siirrytään käyttämään muita käsitteitä, kuten esimerkiksi eron jälkeinen vanhemman torjuminen (post-separation parental rejection). Vieraannuttamisesta tarvittaisiin lisää tieteellistä tutkimusta ilmiön ja käsitteen vahvistamiseksi ja kiistanalaisuuden selvittämiseksi.
  • Withrow, Rose (2023)
    This study investigates parental experiences of Follo-mediation in custody disputes and explores its efficacy. With efficacy I mean how it influences to the communication between parents and shared parenting arrangements. Additionally, it aims to examine the influence of perceived procedural justice on parents' perspectives of the mediation process and its outcomes. The theoretical framework of the study adopts the law and society perspective, which seeks to understand the role of law within society and its associated processes. Specifically, the study focuses on the principles of procedural justice and their effects on parents' experiences and their commitment to the mediation process and its outcomes. The research data consists of interviews conducted with six parents. The interviews followed a semi-structured thematic approach, and thematic analysis was employed to analyze the collected data. Furthermore, statistical information on Follo-mediation in different district courts is utilized as background information. The research questions primarily center around the principles of procedural justice and the government proposal. The study assesses the extent to which Follo-mediation has achieved the objectives outlined in the government proposal, including amendments to the Act on Child Custody and Right of Access (361/2019), the Act on Mediation and Confirmation of Reconciliation in General Courts (394/2014), and the Social Welfare Act (HE186/2013), specifically sections 5, 10, and 17, respectively. The study reveals three main themes that emerged from the analysis: procedural justice, the best interests of the child, and the outcomes of the mediation process. Each main theme encompasses several sub-themes. The findings indicate that adherence to the principles of procedural justice plays a crucial role in the success of the mediation process. Parents highly value the opportunity to express their perspectives, receive equitable treatment, and feel that their case is important. While Follo-mediation may not lead to significant improvements in parental communication, it often enables the establishment of clear frameworks and rules that contribute to a reduction in conflicts and disagreements. Parents express a desire for concrete advice and alternative options to assist them in creating these frameworks. Moreover, the results emphasize the importance of considering the best interests of the child. The study revealed that the parents linked the best interest of the child with fostering an equal relationship with both parents, which was often seen same as weekly/weekly custody arrangement.