Browsing by Subject "huumeiden käyttö"

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisten taustatekijöiden vaikutuksia nuorten aikuisten huumeiden käyttöön. Keskeisinä taustamuuttujina on nuorten sukupuoli, nuoruusiän perherakenne, vanhempien sosioekonominen asema ja tupakointi. Muuttujien yhteyksiä katsotaan sekä mietojen huumeiden että kovien huumeiden käyttöön. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on selvittää, miten lapsuuden perhe ja vanhempien sosioekonominen asema vaikuttavat nuoren huumeiden käyttöön vielä varhaisaikuisuudessa, kun nuori aloittelee itsenäistä elämäänsä irti lapsuuden perheestään. Suomalaisten nuorten sosioekonomiset terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet. Samanaikaisesti mietojen huumeiden käyttöä koskevat asenteet ovat muuttuneet myönteisimmiksi ja huumeiden sosiaalinen altistus on lisääntynyt. Yhä useampi nuori tutustuu huumeisiin tuttavien kautta. Mietojen huumeiden tosiasiallinen käyttö on lisääntynyt 15–24 –vuotiaiden ikäryhmässä. Mietojen huumeiden käyttö on vakiintunut osaksi nuorisokulttuuria jakaen huumeita käyttävät nuoret viihde- ja tapakäyttäjiin. Huumeiden ongelmakäyttäjien osuus tutkitussa ikäryhmässä on marginaalista. Perheellä on keskeinen rooli nuoren omaksuessa suhtautumistaan päihteiden käyttöön ja muihin terveyskäyttäytymisen tapoihin. Huono-osaisuus kumuloituu ja sosiaalisen perimän rooli vahvistuu päihteiden käytön kautta. Aineistona tutkimuksessa on nuorten elämänvalintoja koskeva pitkittäistutkimus, joka on kerätty seitsemän vuoden aikana vuosien 2004–2011 välillä sekä pääkaupunkiseudulla että yhdessä suomalaisessa keskisuuressa kaupungissa. Tutkimus on osa FinEdu –tutkimusta. Tässä tutkimuksessa keskitytään aineiston viimeiseen mittauskertaan (N = 599), jolloin tutkittavat nuoret olivat noin 22–23 –vuotiaita. Kyseinen aineisto on pääkaupunkiseudun ulkopuolinen ja se koostuu sekä ammattikoulun että lukion käyneistä nuorista. Tutkimusmenetelminä käytetään kvantitatiivisia menetelmiä: logistista regressioanalyysiä, ristiintaulukointia ja khii toiseen – riippumattomuustestiä. Tutkimusaineistossa oli jäljellä 63 prosenttia alkuperäisestä tutkimuskohderyhmästä aineiston ollessa sukupuolijakaumaltaan tyttöpainotteinen. Nuorten aikuisten mietojen huumeiden käytön erot selittyvät sukupuolella ja lapsuuden perherakenteella. Pojilla on tyttöjä suurempi todennäköisyys käyttää mietoja huumeita. Ydinperhe puolestaan suojasi poikaa mietojen huumeiden käytöltä vielä pitkälle varhaisaikuisuuteen. Isän rooli huumeiden käyttöä ehkäisevänä tekijänä korostui. Jos nuoren perheessä ainakin toinen vanhempi oli biologinen isä, oli nuorella pienempi todennäköisyys käyttää mietoja huumeita varhaisaikuisuudessa kuin muissa perheissä asuneilla nuorilla. Vanhempien sosioekonomisella asemalla ei ollut yhteyttä mietojen huumeiden käyttöön. Tupakointi lisäsi nuoren todennäköisyyttä käyttää sekä mietoja että kovia huumeita. Mietojen huumeiden käyttö lisäsi kovien huumeiden käytön todennäköisyyttä. Kovien huumeiden käyttö aineistossa oli huomattavan korostunut suhteessa muuhun samanikäiseen väestöön. Muuttujan sisältämä lääkkeiden käyttö selittänee tulosten poikkeavuuden. Tulosten perusteella nuorta aikuista huumeiden käytöltä suojaavat tekijät nousevat lapsuuden perheestä ja savuttomuudesta. Koska vanhempien sosioekonomisella asemalla ei ollut yhteyttä nuorten aikuisten huumeiden käyttöön, perheen suojaavat tekijät nousevat sen yhteisöllisyydestä ja sosiaalisista suhteista. Huumeiden käytön ennaltaehkäisyssä olisikin syytä keskittyä vahvistamaan nuorten turvallisia ja kiinteitä ihmissuhteita. Nämä muodostavat suojaverkon huumeiden käyttöä vastaan, joka näyttäisi olevan avainasemassa nuoren aloittaessa itsenäistä elämäänsä lapsuuden perheensä ulkopuolella.