Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hylkäyskustannus"

Sort by: Order: Results:

  • Karvo, Maijastiina (2023)
    Kustannuskriisillä on ollut vaikutusta sianlihantuotantoketjuun. Kohonneiden kustannusten vuoksi tuottajien olisi hyvä kiinnittää huomiota tuottoja vähentäviin ja kustannuksia lisääviin tekijöihin mahdollisuuksiensa mukaan. Teurashylkäykset ovat tuoton menetys, johon tuottajat voivat joltain osin vaikuttaa. Teuraslaadulla on suuri merkitys koko tuotantoketjun kannattavuudelle, koska teurashylkäykset aiheuttavat tappiota niin alkutuotannolle kuin teurastamollekin. Jos tulevaisuudessa olisi mahdollista tuottaa konkreettisia lukuja sikatiloille teurashylkäysten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, tuottajat voisivat motivoitua parantamaan teuraslaatuaan. Tällä olisi positiivinen taloudellinen vaikutus, joka samalla edesauttaisi sikojen hyvinvointia. Hännänpurenta on yleinen ongelma sianlihantuotannossa. Suomi ja Ruotsi ovat ainoat maat, joissa noudatetaan EU:n lainsäädäntöä eikä typistetä häntiä. Hännänpurennan arvioinnin merkitystä lisää se, että häntäpurruilta sioilta löytyy usein normaalia enemmän muitakin teurashylkäyksiä ja vuodesta 2023 eteenpäin tilat voivat saada hyvinvointikorvausta, jos teuraslinjalla alle 5 %:lla sioista on häntävaurioita. Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella teurashylkäysten vaihtelua ja siihen vaikuttavia tekijöitä tilastollisin menetelmin lihasikateurasaineiston pohjalta. Tutkimuksen aineistona oli suomalaisen teurastamon 1.8.-30.11.2022 teurastettujen verkostojen lihasikojen teurasdata, joka käsittää 16 verkostoa, 57 sikalaa ja 109 121 lihasikaa. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin logistista ja lineaarista regressioanalyysiä. Logistisen regression avulla tutkittiin teurashylkäysten ja lihantarkastusmerkintöjen todennäköisyyksiä sekä eri verkostojen välillä että kunkin verkoston sisällä, sekä hännänpurennan yhteyttä muihin teurashylkäyksiin/lihantarkastusmerkintöihin ja rodun vaikutusta hännänpurentaan. Lineaarisen regression avulla tukittiin teurashylkäyskilojen, -kustannuksien, päiväkasvun ja kuolleisuuden vaihtelua verkostojen välillä, teurashylkäyskilojen ja -kustannuksien vaihtelua verkostojen sisällä sekä lihakkuutta suhteessa rotuun. Verkostojen välillä oli eroja. Teurashylkäysten todennäköisyyksissä, kiloissa ja kustannuksissa oli yli kaksinkertainen ero pienimmän ja suurimman hylkäysten todennäköisyyden välillä. Myös verkostojen sisällä oli vaihtelua tilojen kesken, eli omalla toiminnalla ja olosuhteilla on ollut vaikutusta teurashylkäyksiin. Osa verkostoista oli kaikkien hylkäysperusteiden osalta huonoimpien tai parhaimpien joukossa. Sama ilmiö havaittiin myös yksittäisten verkostojen tiloja verrattaessa. Tutkimustulosten perusteella hännänpurennalla oli yhteyttä muiden teurashylkäysten esiintymiseen. Eniten sillä oli yhteyttä keuhkotulehdusten esiintymisen kanssa. Tanskalaisen rodun teurailla oli parempi lihakkuus ja vähemmän hännänpurentaa kuin hollantilaisnorjalaisen rodun teurailla.