Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hypoalbuminemia"

Sort by: Order: Results:

  • Plasman albumiinin lasku ja sen yhteys ennusteeseen peritoneaalidialyysipotilailla 
    Vartiainen, Heini (2022)
    Pitkälle edenneen munuaistaudin hoitona voidaan käyttää dialyysihoitoa, jonka yksi muodoista on peritoneaalidialyysi (PD). Tässä vatsaonteloon valutetaan dialyysineste ja vatsakalvon puoliläpäisevää ominaisuutta hyödynnetään kuona-aineiden poistoon elimistöstä. Kuona-aineiden lisäksi poistuu myös elimistölle hyödyllisiä aineita kuten albumiinia ja tämän liiallinen poistuminen voi johtaa hypoalbuminemiaan. On tutkittu aiemmin, että hypoalbuminemia ja albumiinin lasku PD-hoidon aloituksen jälkeen tai sen aikana on yhteydessä potilaan huonompaan eloonjäämisennusteeseen. Tutkimuksessamme tarkastelimme tekijöitä, jotka mahdollisesti vaikuttavat albumiinin muutokseen PD-hoidon aloittamisen jälkeen. Lisäksi tutkimme, miten albumiinin yli 20 % lasku vaikutti potilaan ennusteeseen. Teimme retrospektiivisen tutkimuksen, johon otettiin mukaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirissä hoidetut PD-potilaat vuosina 2004–2019. Tietyin rajauksin aineistomme koostui 379 potilaasta. Potilaiden ennustetta tarkasteltiin viiden vuoden ajalta PD-hoidon aloituksen jälkeen tai seuranta-ajan päätyttyä vuoden 2019 loppuun mennessä. Analysointiin käytimme IBM SPSS Statistics 25 tilasto-ohjelmaa. Aineiston 379:stä potilaasta 80:llä plasman albumiini laski yli 20 prosenttia PD-hoidon aloituksen jälkeen. Totesimme, että merkittävään albumiinin laskuun PD-hoidon aloituksen jälkeen oli yhteydessä korkeampi ikä, korkeampi lähtöalbumiinipitoisuus, korkeampi HDL-kolesterolipitoisuus ja matalampi ionisoitunut kalsiumpitoisuus. Lähtöalbumiini, albumiinin yli 20 prosentin lasku, ikä, perifeerinen valtimotauti, Aivoverenkiertohäiriö ja diabetesdiagnoosi olivat yhteydessä huonompaan eloonjäämisennusteeseen. Albumiinin yli 20 prosentin lasku oli ennusteeseen vaikuttava tekijä monista sekoittavista tekijöistä huolimatta. Tuloksemme tuki hyvin aiempia tutkimustuloksia siitä, että albumiinin merkittävä lasku on yhteydessä huonompaan ennusteeseen. Jatkossa olisi hyvä pohtia, tulisiko PD-potilas siirtää hemodialyysiin, jos albumiinipitoisuus laskee merkittävästi dialyysihoidon aloituksen jälkeen tai jopa tunnistaa potilas, joka on suuressa riskissä albumiinin laskemiseen ja tällöin aloittaa dialyysihoito suoraan hemodialyysillä.
  • Proteiinihukkaa aiheuttava suolisairaus lapsipotilailla 
    Kelokari, Satu-Helmi (2022)
    Proteiinihukkaa aiheuttava suolisairaus (PLE, protein-losing enteropathy) on useaan eri sairauteen liittyvä tila. PLE voi aiheuttaa lapsilla vakavaa hypoalbuminemiaa ja sairaalahoidon tarvetta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa proteiinihukkaa aiheuttavasta suolisairaudesta lapsipotilailla Suomessa. Tutkimuksella haluttiin kartoittaa PLE:n etiologisia tekijöitä, riskitekijöitä, käytettyjä hoitoja ja potilaiden ennustetta. Tutkimus suoritettiin retrospektiivisenä kohorttitutkimuksena ja tiedot kerättiin sairauskertomusmerkinnöistä vuosilta 2004-2019. Potilaita etsittiin diagnoosikoodeilla, jotka todennäköisesti assosioituisivat PLE:hen, sillä PLE:lle ei ole omaa diagnoosikoodia ICD-10-luokituksessa. Kohorttiin valittiin haun tuottamasta aineistosta potilaat, joilla oli sairauskertomustekstien ja laboratoriotulosten perusteella PLE. Kohortista rajattiin ulos tulehduksellista suolistosairautta sairastavat potilaat. PLE-potilaita löytyi 49, joista 71,4 % oli poikia ja 28,6 % tyttöjä. Etiologinen tekijä PLE:n taustalla jäi epäselväksi 30,6 % potilaista. Merkittäviä etiologioita tässä aineistossa olivat ruoka-aineallergian aiheuttama enterokoliitti (8,2 %), eosinofiilinen gastroenteriitti (6,1 %), infektio (12,2 %) ja yksikammioinen sydänsairaus (8,2 %). Riskitekijöistä atopiaa oli 38,8 %:lla ja edeltävä infektio raportoitiin 20,4 %:lta potilaista. Oireista turvotus mainittiin 46,9 %:lla potilaista ja ripuli 53,1 %:lla. Potilaista 61,2 % sai albumiini-infuusioita hoitona PLE:n aiheuttamaan hypoalbuminemiaan. Potilaista 42,9 % sai immunoglobuliinikorvaushoitoa. Kylusdieetti oli hoitomuotona 22,4 %:lla potilaista. Seurannan kesto oli keskimäärin 6 vuotta ja 6 kuukautta (mediaani). Seurannan päätepisteessä potilaista 42,9 % katsottiin parantuneiksi ja 57,1 %:lla PLE joko jatkui tai potilas oli menehtynyt (n=3). Tutkimuksella saaduista tiedoista voi olla hyötyä PLE-potilaiden tunnistamisessa ja sopivien hoitomuotojen kehittämisessä.

Yhteystiedot

HELSINGIN YLIOPISTO