Browsing by Subject "hyvä työelämä"

Tutkimuksessa havainnoidaan hyvän työelämän diskurssia Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön ja Elinkeinoelämän keskusliiton toimintakertomuksissa vuosina 2011-2015. 2010 -luvun työelämää kuvaa työmarkkinoiden murros, maahanmuutto ja globalisaatio. Suomen työllisyystilanne on ollut tarkasteluajanjaksolla laskusuunnassa. Tämä on tuonut uudenlaisia paineita työmarkkinajärjestöille. Erityisesti ammatillisen järjestäytymisen määrä Suomessa on laskenut ja SAK on menettänyt huomattavan määrän jäseniä tutkimuksen tarkasteluajanjaksolla. Työmarkkinajärjestöt asettautuvat suomalaisessa yhteiskunnassa kolmannen sektorin toimijoiksi, joiden tavoitteena edistää jäsenistönsä asiaa yhteiskunnassa. Tutkimuksen taustalla on teoria poliittisesta diskurssista, jonka tavoitteena on vaikuttaa vallitsevaan asiantilaan ja yhteiskunnan toimintaan. Tätä tukee myös teoria kolmannen sektorin toimijoista, yhteiskunnan ja yksilön välisinä puskureina. Aineistona tutkimuksessa käytetään SAK:n ja EK:n toimintakertomuksia vuosilta 2011-2015. Työn tavoitteena on tunnistaa aineistosta toistuvia teemoja, joiden ympärille rakentuu ymmärrys hyvästä työelämästä. Tutkimuksessa käytetään metodina sisällönanalyysia ja poliittisen diskurssianalyysin käytännön argumentoinnin tarkastelua. Sisällönanalyysilla tunnistetaan hyvän työelämän diskurssia kuvaavat teemat, jotka jaetaan Norman ja Isabel Faircloughn käytännön argumentoinnin tarkastelun avulla arvoihin (values), tavoitteisiin (goals), olosuhteisiin (circumstances) ja keinoihin (means-goals). Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena ovat aineistosta esiin nousseet teemat, jotka kuvailevat hyvän työelämän diskurssia. Teemat ovat työtaisteluiden ja -rauhan käsitteet, vanhempainvapaat, palkkatasa-arvo, sukupuolten välinen tasa-arvo, työterveys, kestävä kehitys, työttömyys, sekä nuorten työllistyminen. Suuri osa teemoista voidaan nähdä arvoina, mutta niissä on mukana myös tavoite- ja olosuhdeulottuvuuksia. Erityisesti SAK:n keskustelu toimintakertomuksissa tukee myös teoriaa kolmannen sektorin toimijoista yksilön ja yhteiskunnan välisenä puskurina. Keskeisimmistä tuloksista voidaan päätellä, että hyvän työelämän diskurssi sisältää monia erilaisia teemoja, jotka ovat toisiaan tukevia ja moniulotteisia. Teemojen sosiaaliset todellisuuden ovat pääasiassa rakentuneet vuorovaikutteisen selontekoprosessin kautta ja teemojen sisällä on havaittavissa niin SAK:n ja EK:n sisäisiä, kuin keskinäisiä konflikteja.