Browsing by Subject "hyvinvointimuutokset"

Työllisyysohjelmien tuloksista raportoidaan usein vaikutukset työllistymisasteeseen ja ohjelmiin osallistujien hyvinvointi jää vähemmälle huomiolle. Erityisesti vaikeasti työllistyvien hyvinvoinnista ja työn merkityksestä hyvinvointiin on niukalti tutkimusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan vaikeasti työllistyvien hyvinvointimuutoksia Paikka auki -avustusohjelmaan osallistumisen aikana. Avustusohjelma työllistää vaikeasti työllistyvän vuodeksi sosiaali- ja terveysalan järjestöön. Tutkielman tavoitteena on kuvata, millaisia hyvinvointimuutos kokemuksia ja näkemyksiä Paikka auki -avustusohjelmaan osallistuneilla on. Lisäksi tarkastellaan miten ikä, sukupuoli, koulutustaso, työkokemus, tulevaisuuden suunnitelmat, mentorointi ja työtyytyväisyys selittävät muutosta osallistujan hyvinvoinnissa. Aineistona käytettiin Paikka auki -avustusohjelman kyselyjä vuosilta 2019–2020 (n = 365). Avustusohjelmaan osallistuneiden hyvinvointimuutosta tutkittiin kysymyksellä "Miten elämäntilanteesi on muuttunut Paikka auki -ohjelman aikana?" Kysymystä analysoitiin mixed methods research (MMR) lähestymistavan avulla, siten että ensin kysymystä analysoitiin sisällön erittelyn avulla, jonka jälkeen sisällön erittelyn tuloksia selitettiin käyttäen multinominaalista logistista regressioanalyysia. Vaikeasti työllistyvien hyvinvointimuutokset jakautuivat kahteen ryhmään: positiivinen muutos hyvinvoinnissa ja negatiivinen muutos tai ei muutosta hyvinvoinnissa. Positiivisen muutoksen ryhmässä esimerkiksi taloudellisen tilanteen vakaantuminen, elämänlaadun paraneminen ja itsevarmuuden kasvu näkyi myönteisinä muutoksina hyvinvoinnissa. Vastaajia, jotka kokivat työllistymisen yhteydessä negatiivisen muutoksen hyvinvoinnissa, yhdisti esimerkiksi työn liiallinen fyysinen ja henkinen rasitus sekä työnkuvan epäselvyys. Multinominaalisessa logistisessa regressioanalyysissa vetosuhdetta positiiviseen hyvinvointimuutokseen vahvistivat toisen asteen koulutus, tulevaisuuden suunnitelmat ja työtyytyväisyys. Kun ikä, sukupuoli, koulutusaste ja työkokemus vakioitiin, vain työtyytyväisyyden merkitys säilyi tilastollisesti merkitsevänä. Tutkielman tulokset vahvistavat aiempia tutkimusteoreettisia havaintoja siitä, että työllistymisellä on positiivinen vaikutus työttömien hyvinvointiin ja tulevaisuuden suunnitelmilla sekä työtyytyväisyydellä on merkitystä hyvinvointiin. Vaikeasti työllistyvät ovat haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja heidän hyvinvointiinsa on kiinnitettävä enemmän huomiota niin tutkimuksessa kuin päätöksenteossa.