Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "hyvinvointitappio"

Sort by: Order: Results:

  • Eklund, Matti (2020)
    Tutkimus käsittelee protektionismia ja itsenäisen Suomen tekstiilitulleja maailmansotien välisenä aikana. Protektionismi on jälleen ajankohtainen aihe, kun toisen maailmansodan jälkeen alkanut vapaakaupan ja yhdessä toimimisen ilmapiiri on viime vuosina saanut toinen toistaan ikävämpiä kolhuja ja suorastaan takaiskuja. Nopean talouskasvun hidastuttua ollaan tilanteessa, jossa oman maan edun tavoittelu protektionismin keinoin saattaa jälleen nousta keskiöön. Yhdysvallat ja Kiina ovat jo ajautuneet tullisotaan ja Britannian ero EU:sta horjuttaa koko Unionin tasapainoa. Tutkimusmetodina on sisällönanalyysi ja tutkimusaineistona kirjallisuus, tieteelliset artikkelit ja kotimainen lehdistö, jotka samalla toimivat lähteinä. Maailmansotien välinen ajanjakso oli taloudellisen toiminnan kannalta epävarmaa aikaa, jakson keskivaiheilla koettiin suuri lama, ja muutenkin tullipolitiikka tempoili nopealla ja ennalta arvaamattomalla tavalla koko käsiteltävän ajanjakson ajan. Protektionismin vaikutuksista on tehty paljon tutkimusta ja tieteellinen keskustelu käy yhä vilkkaana. Tutkielmassa käydään läpi protektionismin vaikutukset teollistumiselle, maataloudelle ja hyvinvoinnille. Protektionismilla katsotaan yleisesti olevan negatiivinen vaikutus talouskasvulle, mutta selvästi oli löydettävissä myös hyviä perusteita protektionismin harjoittamiselle ja jopa todisteita sen hyödyllisyydelle. Oman osansa tutkielmasta muodostaa itsenäisen Suomen harjoittama tekstiilitullipolitiikka. Suomen kauppapoliittinen tilanne oli muuttunut äkisti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, sillä kauppa tärkeimmän kauppakumppanin Venäjän kanssa oli lakannut täysin. Suomen tekstiiliteollisuus oli rakentunut laajamittaista Venäjän-kauppaa silmällä pitäen. Tekstiiliteollisuus muuttui pitkälti kotimarkkinateollisuudeksi ja tutkimuksen mukaan olisi myös tarvinnut enemmän suojelua selviytyäkseen, sillä maailmanmarkkinat olivat jo sekaisin liikatarjonnan vuoksi. Kolmannen osuuden tutkimuksestani muodostaa aikalaistunnelmat Suomessa, liittyen tulleihin ja kaupansäännöstelyyn, tätä tutkin kotimaisen lehdistökirjoittelun kautta. Sotien välissä lehdistössä otettiin kantaa tullipolitiikan tiukennuksiin puolesta ja vastaan hyvinkin värikkäin sanankääntein, mutta mitä lähemmäksi 1930-luvun lamaa tullaan, sitä yhtenäisemmäksi vaatimus tullienkorottamiseksi käy.
  • Lindqvist, Riku (2018)
    Environmental crime has grown into people's awareness in the 21st century through the reporting of major environmental cases. Environmental crime is often the subject of economic savings and environmental crime in Finland is categorized as part of economic crime. The aim of this thesis is to examine how profitable environmental crime is in Finland, how much environmental crime causes social loss to society and how to tackle environmental crime effectively. This thesis explores environmental crime from an economic point of view based on eight environmental case reports. The assessment is mainly made by using economist Gary S. Becker's theoretical framework. Becker has examined crime and the importance of punishment for crime in his article "Crime and Punishment". Gary Becker's article of an optimal punishment for a crime has been seen as the starting point of an economic approach to crime and punishment. It has been estimated that there is far more environmental crime in Finland than what the authorities are aware of. In 2011-2015, the number of environmental crime reported to the police is over 600 per annum. A certain amount of these cases lead to prosecution and only a few are condemned. Preventing environmental crime causes significant costs for society. Social loss of society can be affected by raising the risk of being caught or the punishment from an offense. The prevailing crime prevention system with low risk of capture and minor penalties does not create enough deterrent effect on environmental crime offenders. There is a need for societal consideration of the way in which environmental crime can be tackled more effectively. Increasing the rate for apprehension could be a costly solution to society, since the costs added to the authorities and supervision will increase. Harsher penalties may be more cost-effective for society, but on the other hand, the fear of punishment could increase.