Browsing by Subject "ikääntyneiden kielenoppiminen"

Tutkielmassa selvitetään yli 60-vuotiaiden suomen kielen oppijoiden ajatuksia kielenoppimisesta. Tarkemmin paneudutaan Suomessa asuvien oppijoiden haluun opiskella suomea, oppimiseen liittyviin haasteisiin, kielikurssin sosiaalisiin merkityksiin sekä siihen, miten oppijan identiteetti näkyy kielenoppimisessa. Aineisto koostuu kolmen suomen kielen opiskelijan litteroiduista haastatteluista sekä havainnointipäiväkirjasta, joka kerättiin ikääntyneille suunnatulla suomen kielen kurssilla. Työssä hyödynnetään aihetta aiemmin tutkineiden Kärkkäisen ja Monosen (1999) yhteistutkielmaa maahanmuuttajavanhusten suomen kielen opiskelusta sekä Nortonin (2000) tutkimusta maahanmuuttajanaisista ja identiteetin vaikutuksesta kielenopiskelussa. Analyysissä on neljä osaa. Ensimmäisessä osassa analysoidaan kielitaidon merkitystä oppijan itsenäiseen elämään. Toisessa osassa verrataan informanttien omaa arvioita kielitaidostaan aineistoon. Tämän jälkeen tutkitaan oppijan identiteetin ja kielenoppimisen suhdetta. Lopuksi pohditaan kielikurssien merkitystä oppijan sosiaaliseen elämään. Tutkimuksen tuloksista selviää, että suomen kielen kursseilla ja karttuneella kielitaidolla on huomattava merkitys haastateltaville. Kurssit ja kielitaito vaikuttavat arkielämän sujuvuuteen ja yksinäisyyden torjumiseen sekä toimivat mieluisana harrastuksena. Kielenoppiminen ja identiteetti ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, mikä käy ilmi etenkin inkerinsuomalaisella informantilla. Oppimisen haasteina informantit kokevat keskustelukumppanin puutteen sekä oman korkean ikänsä, joka vaikuttaa heidän mukaansa etenkin muistin toimintaan. Tutkimuksesta selviää lisäksi, että seniori-ikäisille suomen kielen oppijoille ja kohdekielen puhujille tarvittaisiin kohtauspaikkoja, joissa oppijat voisivat luoda sosiaalisia kontakteja ja saada itsevarmuutta ja onnistumisen kokemuksia suomen kielen käytön avulla, sillä haastateltavat eivät koe kielitaitoaan riittäväksi. Tutkimuksia iäkkäämmistä suomen kielen oppijoista ei ole juuri tehty. Tämä tutkimus avaa mielenkiintoisen jatkotutkimuskohteen, jossa tätä tutkimusta voisi laajentaa aineistoltaan sekä käsittämään myös suomen kieltä osaamattomia ikääntyneitä Suomessa asuvia henkilöitä.