Browsing by Subject "ikääntyneiden palvelutarpeet"

Väestöstä ikääntyneiden osuus kasvaa lähivuosina ja palvelujen tarve lisääntyy sen myötä. On tärkeää kartoittaa ikääntyneiden näkemyksiä heidän saamistaan palveluista, jotta palveluja voidaan kehittää vastaamaan todellisia tarpeita. Pro gradu -tutkielmassa perehdytään ikääntyneiden palvelutarpeisiin vaikuttaviin tekijöihin Derek Layderin sosiaalisen todellisuuden teorian pohjalta. Teoria perustuu olettamukseen neljästä sosiaalisen todellisuuden ulottuvuudesta, joita ovat yksilötasolla psykobiograafinen tausta ja toiminnan tilan taso. Psykobiograafisella taustalla tarkoitetaan yksilön elämäntapahtumia ja menneisyyttä. Toiminnan tilan taso viittaa toiminnan käsitteeseen. Rakenteiden tasolla ulottuvuuksia ovat sosiaalinen toimintaympäristö ja tilannesidonnaiset resurssit. Sosiaalinen toimintaympäristö tarkoittaa niitä sosiaalisia verkostoja, jotka vaikuttavat yksilön elämään. Tilannesidonnaiset resurssit ovat laajoja rakenteellisia konstruktioita, kuten roolit ja kulttuuri. Tutkimuskysymyksinä kysytään 1) Millä tavoin ikääntyneet kuvaa-vat omaa elämänhistoriaansa ja sen merkityksiä nykyiseen elämäänsä palveluiden näkökulmasta? 2) Miten ikääntyneet kuvaavat palveluita suhteessa omaan toimintaansa? 3) Millainen sosiaalinen toimintaympäristö ikääntyneillä on ja miten se kietoutuu palve-lunäkemyksiin? 4) Miten roolit ja sosiaalinen pääoma heijastuvat ajatuksiin palveluista? Tavoitteena on hankkia tietoa ikääntynei-den palvelunäkemyksistä ja saada heidän äänensä kuuluviin. Laadullinen tutkimus on toteutettu haastattelemalla yhdeksää ikääntynyttä henkilöä pääosin palvelutalossa. Haastattelututkimuk-sen pohjana on käytetty Derek Layderin teoriaa sosiaalisesta todellisuudesta. Saatu haastatteluaineisto on analysoitu teorialähtöi-sesti. Analyysissa on etsitty aluksi Layderin teorian mukaisia kategorioita, jonka jälkeen on muodostettu ryhmitykset tutkimusky-symysten mukaan. Tutkimustuloksissa psykobiograafisella tasolla korostuvat itsenäisyyden kokemukset, ikääntyneen kokemukset itse palvelun anta-jana, sairauden vaikutukset palvelunäkemyksiin sekä yksittäiset tapahtumat tai kokemukset. Toiminnan tilan tasolla korostuvat ikääntyneen itsenäisen toiminnan ja toimintakyvyn vaikutukset palvelunäkemyksiin. Sosiaalista toimintaympäristöä edustavat tyydyttävä ja epätyydyttävä sosiaalinen toimintaympäristö. Tilannesidonnaisiin resursseihin liittyviä kategorioita suhteessa palve-lunäkemyksiin ovat roolit ja sosiaalinen pääoma tai sen puute. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että palvelutarpeisiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa neljään luokkaan. Näitä luokkia ovat ver-kostot, tiedot ja taidot, asenteet sekä terveys. Verkostoihin lukeutuu tyydyttävä ja epätyydyttävä sosiaalinen toimintaympäristö. Näistä tyydyttävässä sosiaalisessa toimintaympäristössä palveluiden tarve on pienempää kuin epätyydyttävässä ja ikääntyneen elämänlaatu on parempaa. Tiedoissa ja taidoissa korostuu tietotekninen osaaminen. Mitä enemmän ikääntyneellä on tietoteknisiä taitoja, sitä vähemmän hän tarvitsee palveluja. Tosin tietotekniset taidot synnyttivät omaa palvelutarvettaan. Asenteissa korostuvat itsenäisyys, vastavuoroisuus, roolit ja sosiaalinen pääoma. Ikääntyneet pyrkivät olemaan itsenäisiä ja tarvitsevat palveluita tuke-maan itsenäisyyttään. Vastavuoroisuuden velvoite vaikuttaa siihen, että ikääntynyt toimii itse palvelun antajana omaishoitajana. Roolit vaikuttavat myös omaishoitajaksi ryhtymiseen sekä siihen, että ikääntyneet tarvitsevat palveluita siihen, mitä roolinmukai-sessa elämässään eivät ole oppineet. Sosiaalinen pääoma näyttäytyy pääosin uskonnosta saatavana turvallisuuden tunteena ja lohtuna. Uskovaisuus vähentää palvelutarvetta ja lisää tyytyväisyyttä elämään. Terveyden näkökulmasta korostuu ikääntyneiden oma toimintakyky. Ikääntyneet tarvitsevat palveluita tukemaan omaa toimintakykyään. Näön huonontuminen lisää palvelutarvetta, mutta palvelujen ollessa oikea-aikaisia ja tarpeeseen vastaavia, näön huonontuminen ei huononna elämänlaatua.