Browsing by Subject "ilmastotunteet"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2021)According to the National core curriculum for basic education (2014), schools should guide students towards a sustainable lifestyle, as well as understanding that people are part of na-ture and completely dependent on the surrounding ecosystem. Schools should also address emotions related to climate change, as children have experienced, for example, sadness, fear, and helplessness. Studies suggest that climate education in schools is very fragmented and variable and should be improved. Studies show that children’s books are a good way to deal with difficult issues and emotions among children. In this thesis, I examine what climate emotions occur in children’s books on climate change and how the books present climate change. Based on these questions, I evaluate how children's books on climate change could be used in climate education. This thesis is a qualitative study. Four Finnish children's books on climate change published during 2019 and 2020 were used as data. The books are aimed at children of primary school age. The books were analyzed by using content analysis. In the second research question, I used theory-guided content analysis, in which the guiding theory was the model of ecological literacy by Wong and Kumpulainen (2019). The characters in the books had a wide range of climate emotions: distressing emotions from fear to anxiety, worry, and joy and enthusiasm. The climate emotions in the books were simi-lar to emotions that people have related to climate change. The books described climate change and issues related to climate change in many ways. Children's books on climate change can be useful in climate education, as they can help children deal with difficult climate emotions, as well as understand climate change as a wider phenomenon. More research is needed on how books could improve children’s ecological literacy, and more specifically cli-mate literacy.
-
(2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan elämänkatsomustiedon opetuksen ja ilmastokasvatuksen yhtymäkohtia. Ilmastokasvatuksen määrittelen ilmastonmuutoksen myötä syntyneeksi tarpeeksi käsitellä ympäristöaiheita kouluissa. Tutkimuskysymyksenä on, miten yläkouluissa työskentelevät elämänkatsomustiedon opettajat kuvaavat ilmastokasvatuksen toteutumista työssään. Tutkimuskysymystä lähestyttiin laadullisen tutkimusotteen keinoin, ja tutkimusaineisto kerättiin teemahaastattelemalla seitsemää vuosiluokilla 7–9 työskentelevää elämänkatsomustiedon opettajaa. Kerätty haastatteluaineisto käsiteltiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tutkimuksen viitekehys muodostuu käsitteiden määrittelystä ja aiemmasta tutkimuksesta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on tuotu esille katsomusaineiden ja ilmastokasvatuksen yhtymäkohtia, joissa oppilaiden katsomuksellinen kehitys nähdään merkittävänä osana kokonaisvaltaista ympäristöajattelun kehittymistä. Tässä tutkimuksessa huomio rajautui elämänkatsomustiedon erityispiirteiden esittelyyn, ilmastotunteita käsittelevään tutkimukseen ja opettajan rooliin arvokasvattajana. Tutkimustuloksissa elämänkatsomustiedon erityispiirteet – ajattelun taidot ja oppija itse opetuksen keskiössä – näyttäytyvät ilmastokasvatuksen mahdollistajina. Opettajat kokevat ilmastokasvatuksen osana elämänkatsomustiedon arvokasvatusta, mikä vaatii opettajalta tasapainoilua ja itsereflektointia neutraaliuden ja arvolatautuneisuuden välimaastossa. Opettajat kuvaavat ilmastokasvatuksen toteuttamista usein myös vaikeana, koska oppilaat eivät ole aiheesta kiinnostuneita ja ilmastoteemat koetaan arkipäiväistyneinä. Näistä vaikeuksista huolimatta opettajat olivat onnistuneet käsittelemään ilmastoaiheita muita lähestymistapoja etsimällä ja elämänkatsomustiedon sisällöllistä laaja-alaisuutta hyödyntämällä. Oppilaiden vähäinen kiinnostus ilmastokasvatusta kohtaan on uusi havainto, joka tarjoaa useita ajankohtaisia jatkotutkimusaiheita.
Now showing items 1-2 of 2