Browsing by Subject "ilmastoviivytys"

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä on vähennettävä merkittävästi. Fossiiliteollisuus on 1900-luvun lopusta asti vastustanut hillintää viestinnässään, alun perin kieltämällä ilmastonmuutos ja korostamalla hillinnän haittavaikutuksia. 2000-luvun alusta asti fossiiliteollisuus on alkanut myöntää hillinnän tärkeyden, mutta samalla oikeuttanut riittämättömän toiminnan ja fossiilisen energian käytön jatkamisen. Tällaista viestintää voidaan kutsua ilmastoviivytykseksi. Tämän tutkielman tavoite on tutkia miten ilmastoviivytyksen diskurssit ilmenevät Fortumin ja Nesteen vastuullisuusraporteissa ja millä tavalla raporteissa esiintyvät diskurssit ylläpitävät tai haastavat fossiilihegemoniaa. Fortumin ja Nesteen kasvihuonepäästöt ovat suomalaisten yhtiöiden korkeimmat ja molempien liiketoiminta perustuu pääosin fossiilisen energian tuotantoon. Kysymyksenasettelun lähtökohtana on ilmeinen konflikti yhtiöiden kestävyyttä painottavan viestinnän ja korkeapäästöisen ydintoiminnan välillä. Tutkielman aineistona toimivat yhtiöiden kaikki tähänastiset GRI-standardin mukaiset vastuullisuusraportit, eli Fortumin vastuullisuusraportit vuosilta 2010–2022 ja Nesteen vastuullisuusraportit vuosilta 2009–2022. Tutkielman menetelmänä toimii Fairclough’n diskurssiteoriaan perustuva korpusavusteinen diskurssianalyysi, joka hyödyntää frekvenssi-, kollokaatio- ja konkordanssianalyysia. Kyseinen teoreettinen ja menetelmällinen lähestymistapa mahdollistaa suuren aineiston analyysin ja ilmastonmuutoksen hillinnän hahmottamisen valtakonfliktina. Analyysi osoittaa, että ilmastonmuutoksen saama tila ja huomio raporteissa on kasvanut selkeästi. Raporteissa esiintyvät diskurssit ovat pääosin silti hyvin vakaita koko tutkitun ajanjakson ajalta. Yhtiöiden väliset erot ovat lähinnä painotuksissa ja vähemmän vahvoissa diskursseissa. Molempien yhtiöiden raporttien vahvimmissa diskursseissa on selkeitä piirteitä vastuun siirtämisen ja riittämättömien ratkaisujen yläluokkiin kuuluvista ilmastoviivytyksen diskursseista. Vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä asetetaan diskursseissa pääosin kuluttajille ja hillitsemiseksi esitetään pääosin teknologisia ja markkinapohjaisia ratkaisuja. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevat diskurssit esittävät ilmastonmuutoksen abstraktina ilmiönä, jonka vaikutuksista miljardeihin ihmisiin jätetään puhumatta. Analyysi osoittaa myös, että molempien yhtiöiden raporteissa esiintyy fossiilisen energian korvaamisen vastadiskurssi. Diskurssi painottuu tutkitun ajanjakson myöhemmälle puoliskolle. Korvaamisen vastadiskurssi kietoutuu yhteen aineiston vahvimpien diskurssien kanssa tavalla, joka voidaan nähdä hegemonisen uudelleenneuvottelun tuloksena. Korvaamisen vastadiskurssikaan ei siis tuota subjekteja raporttien vahvimmista diskursseista poikkeavalla tavalla. Raporteissa ilmenevät diskursiiviset käytännöt eivät haasta vaan uusintavat nykyistä sosiaalista järjestystä ja fossiilihegemoniaa.