Browsing by Subject "intuitionismi"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2017)Tutkielmassa tarkastellaan klassisen brittiläisen filosofin Georg Edward Mooren (1874–1958) teoriaa moraalisen ajattelun filosofisista perusteista. Lähtökohtana on Mooren vuonna 1903 ilmestynyt klassikko-teos Principia Ethica, jossa esitetty ”tieteellisen etiikan teoria” käynnisti 1900-luvun moraalifilosofiassa niin sanotun analyyttisen etiikan tai metaetiikan vaiheen, jossa huomio kohdistettiin moraalisten kysymysten (Mikä on oikein? Mikä on hyvää?) sisällöstä niiden käsitteelliseen merkitykseen ja filosofiseen (loogiseen, tiedolliseen) luonteeseen. Historiallisesti merkittävää ei niinkään ollut Mooren teoria etiikan luonteesta (moraalirealismi) vaan ajatus sen todistettavuudesta loogis-käsitteellisten argumenttien avulla. Tutkielman tavoitteena on tämän ajatuksen historiallis-kriittinen arviointi. Tutkielman ensimmäisessä luvussa esitellään Mooren filosofian yleisemmät lähtökohdat, kuten sitoutuminen analyyttiseen filosofiakäsitykseen sekä niin sanottuun ”terveen järjen realismiin” (common sense realism) filosofisen teorianmuodostuksen perustana. Toisessa luvussa käydään lävitse Mooren etiikan teorian keskeisimmät osat, kuten analyysit etiikan tutkimuskohteesta, eettisten käsitteiden merkityksestä sekä eettisen päättelyn periaatteista. Kolmannessa kriittisessä luvussa tarkastellaan Mooren teorian ja argumenttien filosofisia ongelmia myöhemmän metaeettisen keskustelun näkökulmasta. Huomion kohteena ovat eritytyisesti Mooren arvoteorian (moraalirealismi) kielifilosofiset, tieto opilliset ja ontologiset ongelmat, joihin haetaan ratkaisua antirealismista, nonkognitivismista, ja arvokonstruktivismista. Viimeisessä luvussa pohditaan Mooren merkitystä etiikan teoreetikkona sekä vedetään yhteen tutkielman tärkeimmät tulokset. Tuloksena todetaan, että Mooren teoria oli tärkeä lähtökohta 1900-luvun metaeettiselle teorianmuodostukselle. Teorian ansiona oli yritys antaa arkiselle käsitykselle moraalisesta ajattelusta filosofinen muotoilu ja perustustelu. Lisäksi Mooren analyysi eettisen kielen, päättelyn ja totuuksien erityisluonteesta selvensi ajatusta etiikan itsenäisyydestä, jota koskeville sekannuksille Moore vakiinnutti nimikkeen ”naturalistinen virhepäätelmä”. Mooren tapa ymmärtää sekä perustella tämä sekannus osoittautui kuitenkin teoreettisilta oletuksiltaan ongelmalliseksi, joten käsite vaati täsmennyksiä sekä parempia perusteluja. Mooren päätelmien kriittinen arviointi havainnollistaa, minkälaisiin kysymyksiin etiikan perusteiden systemaattinen teoria joutuu vastaamaan. Samalla selvenee, minkälainen keskinäisriippuvuus vallitsee perusteiden teorian sekä yleisempien kielifilosofisten, tieto-opillisten ja ontologisten näkemysten välillä. Tästä näkökulmasta Mooren teorian tutkimus auttaa ymmärtämään myöhempää metaeettistä keskustelua, ja sen myötä eettistä ajattelua (päättelyä) sinänsä. Tutkielman näkökulma on historiallis-systemaattinen eli siinä tutkitaan kysymystä etiikan perusteista menneen aikakauden ajattelijan ajatusten ja niiden kritiikin kautta. Metodeina on alkutekstin ja kommentaari-kirjallisuuden kriittinen luenta sekä filosofinen käsite- ja argumentaatio-analyysi.
-
(2013)Ideal observer theory is an attempt to solve the meta-ethical question: What does it mean that 'x is right' or 'x is good'? The starting point for the ideal observer theory can be dated to 1950s and to Roderick Firth’s article 'Ethical Absolutism and the Ideal Observer'. For example Adam Smith and David Hume can be seen as predecessors for this theory, but Firth was the first to address this theory fully. The answer to the meta-ethical question stated above is the following. We define a being that is omniscient with respect to non-ethical facts, he is omnipercipient, he is disinterested, he is dispassionate, he is consistent, and he is in other respects normal. Then we call this being the ideal observer. The ideal observer’s reactions or dispositions determine whether the ethical situation is right or wrong. My interpretation of the ideal observer is that it constitutes a thought experiment. As Firth states, it is not necessary for the ideal observer to actually exist. It is enough that we imagine him. A lot of the critique on Firth’s theory seems to have missed this point. For example Richard Brandt, Thomas Carson, and Jonathan Harrison put a lot of effort into trying to fix the problem that is caused by the impossibility of the existence of such a being as the ideal observer. Another part of the theory, which caused a lot of the critique to sound an alarm, was the claim that the ideal observer is normal. Normality is, of course, hard to define as anything else than as a statistical tendency. Simply put, the ideal observer is normal in other respects, meaning that he possesses superhuman characteristics, but is still otherwise a regular person. In a meta-ethical thesis one must also attend to epistemological issues. In this thesis I claim that the ideal observer needs what I call 'high level intuitionism'. This means that the 'moral skills' the ideal observer possesses are analogous to the skills possessed by highly trained professional in their fields of work. I use as an example the Japanese chicken sexers. They train for years to acquire a very specific skill: to be able to identify the sex of a chick when it is only one day old. Expert chicken sexers are extremely good at this, but they cannot tell how they do it. This is high level intuitionism. The ideal observer must possess something similar to this. And this is not something one acquires automatically. Therefore I added reason as one crucial element of the ideal observer’s characteristics. High level intuitionism can be acquired with the help of reason. In addition to the more ambitious part of my thesis that I just described, I also studied basics of ethics. One of my main observations is that meta-ethics needs to deal with epistemology and therefore the line between ethics and epistemology wavers. This is clear if we take another look at the main question of this thesis: What does it mean that 'x is right'? It is both ethical and epistemological question.
Now showing items 1-2 of 2