Browsing by Subject "itseohjautuvuusteoria"
Now showing items 1-5 of 5
-
(2020)Aims. The present research examines care workers’ motivation and work commitment in a Finnish social and health care organization. The aim of the study was to investigate the current state of the employees’ motivation, work commitment and the self-determination theory’s basic psychological needs, and their relation to effort in work and to the intention of leaving the organization. Moreover, the study also examined the relationships between motivation, commitment and basic psychological needs. Motivation was divided to intrinsic motivation and extrinsic motivation based on intangible rewards. Work commitment included affective and normative professional commitment, colleague commitment, customer commitment and affective, normative and continuance organizational commitment. Method. This investigation was carried out with a survey which was composed using several former inquiries developed to measure motivation and dimensions of work commitment. The voluntary survey was sent to the target group employees by email. In total, the survey collected 600 answers which meant that the response rate was 30%. The data was analyzed using correlation, cluster analyses and structural equation modeling. Results. The care workers intrinsic motivation and professional commitment, colleague commitment and customer commitment were quite strong. All the dimensions of the organizational commitment and extrinsic motivation were in turn quite weak. The effort on work was evaluated to be strong and especially the sense of competence, intrinsic motivation, affective professional commitment as well as customer commitment played a meaningful role in it. In addition, there was some intention to leave the organization among the employees and according to the results the sense of autonomy, affective professional commitment and affective and normative organizational commitment reduced the intention to leave. The study clarified that the basic psychological needs of the self-determination theory are interconnected, not only to intrinsic motivation, but also to affective work commitment. The sense of autonomy was quite strong but because it had a direct as well as an indirect effect on the intention to leave, it was suggested that the organization should work on strengthening it more. Furthermore, the sense of competence can explain the conclusion made from the analyses of the study that extrinsic motivation based on intangible rewards supports intrinsic motivation. The results showed that care workers’ motivation and work commitment can be strengthened with diverse possibilities to influence and with positive feedback.
-
(2016)Aims. The aim of the research was to find out are there any connections between parents socioconomical status and secondary school students highest degree goals, their personal study goals, and how they experience them. In addition, one aim was to find out are there any connections between parents socioeconomical status and how students motivate themselves for their goals. Furthermore, I consider do these connections differ between genders. Methodology. The research was conducted as a part of a larger Mind the Gap research project funded by the Academy of Finland in the spring of 2013. 1342 first year secondary school students from 17 different secondary schools in Helsinki took part in the research. Students named their highest degree goal and also named one personal study goal. The answers were analysed with the help of a contingency table. On questions of personal project analysis inventory, Little's (1983) PPA-indicator was used, and on motivation Deci and Ryan's (1985) SDT-indicator. The results were analysed by using a one-way analysis of variance. Results and conclusions. The study shows, in accordance to earlier studies made in a Finnish context, that there is a connection between parents socialeconomical status and students highest degree goals, but the connection is not strong. Furthermore, the study shows that 50,8% of first year secondary school students don't know what is their highest degree goal. No significant connection of personal study goals on secondary school students was found. But there is a significant connection between how students experienced reaching their goals and how they motivated themselves to reach them. Students whose mothers are managerial employees experienced stronger progress and persistence. When both parents have a higher sociaeconomical status, there is a connection between the students intrinsic motivation to reach their personal study goals. The results show that a higher sosioeconimical status leads students to find a natural intrinsic motivation for secondary school studies.
-
(2018)Työntekijöiden itseohjautuvuus, sisäinen motivaatio, työssä viihtyminen sekä työhön sitoutuminen ovat saaneet paljon huomiota työelämän keskusteluissa – niin tutkimuksen parissa kuin arkisemmissa keskusteluissakin. Työelämän murros aiheuttaa muutospaineita organisaatioille työntekijöiden sitouttamisen ja hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen tausta pohjautuu itseohjautuvuusteoriaan, joka on teoria ihmisen motivaatiosta ja kolmesta psykologisesta perustarpeesta yksilön hyvinvoinnin ja kasvun taustalla. Itseohjautuvuusteorian kolmea psykologista perustarvetta autonomiaa, yhteisöllisyyttä ja kyvykkyyttä on pidetty pohjana työntekijöiden hyvinvoinnille, sisäisen motivaation kehittymiselle ja sitoutumiselle. Tutkimuksessa tarkastellaan kokemuksia näiden kolmen psykologisen perustarpeen toteutumisesta teknologia-asiantuntijaorganisaatiossa. Tavoitteena on selvittää työntekijöiden puhetta tarkastelemalla perustarpeiden ilmentymisen muotoja sekä kokemuksia niiden täyttymiseen ja estymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tätä kautta tutkimus pyrkii selvittämään työntekijöiden viihtymiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia asioita. Tutkimusaineisto koostuu viidestä työntekijän teemahaastattelusta, joissa selvitettiin psykologisiin perustarpeisiin liittyviä kokemuksia. Haastattelut toteutettiin jakamalla ne kolmeen eri teemaan perustarpeiden mukaisesti. Työntekijöiden kokemuksia tarkasteltiin litteroinnin jälkeen teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Työntekijät ilmentävät psykologisia perustarpeita puheessaan eri tavoin. Työntekijöiden autonomiaan liittämästä puheesta oli tulkittavissa autonomian edellytyksenä pidettäviä tekijöitä, autonomian elementtejä yleisemmin, eväitä sen toteutumiselle, autonomian seurauksia sekä autonomisen tekemisen kielteisiksi koettuja puolia. Yhteisöllisyydestä ja yhteyksistä eri tekijöiden välillä työntekijät puhuvat eri abstraktiotasoin. Sitä ilmennettiin käytännöllisenä ja konkreettisena yhteytenä viitaten esimerkiksi arkiseen yhteydenpitoon ja toisaalta henkisenä yhteytenä, viitaten esimerkiksi jakamisen sekä sitoutumisen kokemuksiin. Kyvykkyyttä työntekijät kuvasivat puhumalla henkilökohtaisesta kyvykkyydestään ja sitä kautta työssä pärjäämisestään. Lisäksi he kuvasivat, miten ympäristö vaikuttaa tai voi vaikuttaa kyvykkyyden kokemiseen. Perustarpeiden eri ilmenemismuotojen luokittelun jälkeen, eritellään työntekijöiden kokemuksia perustarpeita edistävistä ja estävistä tekijöistä. Autonomian koetaan toteutuvan työympäristössä monin eri tavoin. Autonomiaa kuvattiin esimerkiksi monin eri vapauden tasoin. Työntekijät viittasivat liialliseen vapauteen, yksinäisyyteen ja fokuksen puutteeseen autonomian kääntöpuolina. Yhteisöllisyys mahdollistui työntekijöiden kokemusten mukaan vaihtelevasti arkisessa tekemisessä, kommunikaatiossa ja henkisesti koettuna yhteytenä. Kyvykkyyden kokemukset vaihtelevat työntekijästä riippuen. Kyvykkyys ilmeni työntekijöille henkilökohtaisena varmuutena, epävarmuutena ja haastavasta tekemisestä selviämisenä. Kyvykkyydestä ympäristövälitteisesti puhuttaessa, ympäristöltä toivottiin enemmän tukea ja sitä, että se loisi koulutus- ja kehitysmahdollisuuksia. Tiimin kyvykkyyden koettiin edistävän omaa kyvykkyyttä. Kyvykkyys koettiin myös työtehtävistä sekä resursseista riippuvaiseksi. Itseohjautuvuusteoria ja psykologiset perustarpeet on todettu hyödyllisiksi organisaatioiden kehittämisen kannalta, sillä ne tarjoavat konseptin, joka ohjaa sellaisten käytäntöjen ja ympäristön luomista, jotka edesauttavat työntekijöiden hyvinvointia, laadukasta toimintaa, itseohjautuvuuden ymmärtämistä ja sitä kautta mahdollisuutta tukea sitä.
-
(2022)Tutkielmassa syvennytään siihen, miten ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat kokevat osallisuuden yliopistoyhteisöön. Tämän pohjalta avataan, minkälaiset tekijät vaikuttavat ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden hyvinvointiin ja sitoutumiseen yliopistoyhteisössä. Kiinnostuksen kohteena on opiskelijoiden oma toiminta yhteisössä. Kysymykseksi nousi myös, millaisia seurauksia osallisuuden tavoittelusta yliopistossa on. Tutkimuksella on tarkoitus haastaa yliopistoyhteisöjä miettimään, mitä he kansainvälistymisellä ja inkluusiolla tarkoittavat ja kuinka sitä voidaan edistää. Aineisto kerättiin haastattelemalla kahtatoista Aalto-yliopiston ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Tutkimus toteutettiin konstruktivistisen aineistolähtöisesti. Laadullisesta aineistosta muodostettiin havaintoja kuvaavia kategorioita ja kehitettiin malli kuvaamaan osallisuuden prosessia yliopistossa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin opiskelijoiden sitoutumisesta tehtyä tutkimusta, itseohjautuvuusteoriaa ja näiden yhdistämiseen käytettyä osallisuuden käsitettä. Tulokset antavat kokonaiskuvaa ulkomaalaisten opiskelijoiden osallisuuden kokemuksista. Tähän vaikuttaviksi tekijöiksi havaittiin ympäristöön sopeutuminen, sosiaaliset verkostot, yliopistotoiminta, kohdatut asenteet, sosioekonominen asema sekä kielellisen saavutettavuuden kysymykset. Nämä saattoivat niin edistää kuin haitata osallisuuden kokemusta. Esille nousi myös, kuinka ulkomaalaiset opiskelijat itse tavoittelevat osallisuutta. Tätä varten hyödynnettiin asennoitumisen, mukautumisen, hakeutumisen ja vaikuttamisen strategioita, joiden onnistunut käyttö edisti osallisuuden kokemusta, mutta toisaalta väärin käytettyinä ne haittasivat sitä. Tutkimuksen tuloksissa nousee etenkin kriittistä näkökulmaa ulkomaalaisten opiskelijoiden osallisuuden mahdollisuuksiin. Tutkimus tekee ymmärrettäväksi ne prosessit, joiden myötä ulkomaalaiset opiskelijat ovat kokeneet suomalaisia enemmän osattomuutta ja loppuun palamista. Tulokset esittävät, kuinka ulkomaalaiset opiskelijat kokevat erityisiä haasteita suomalaisessa yliopistossa ja yhteiskunnassa toimimisessa. He joutuvat näkemään erityistä vaivaa haasteiden ylittämiseksi, eikä heillä ole välttämättä samalla lailla resursseja niiden ratkomiseen kuin suomalaisilla opiskelijoilla. Tämän voi nähdä tekevän heidät erityisen haavoittuvaisiksi niille haasteille, joita opiskelijat voivat yliopistossa opiskelunsa aikana kokea. Tutkimustulosten avulla voidaan tunnistaa niitä epäkohtia, joihin tarvitsee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.
-
(2017)Digitalisation, automation, and globalisation have caused significant changes in the nature of work during recent decades. During volatile times, the importance of motivated employees and the ability to produce new innovations is highlighted. The aim of this master’s thesis is to study the connection between quality of work motivation and innovative work behaviour, which consists of idea generation, promotion, and realisation. Self-determination theory’s (Deci & Ryan, 2000; 1985) conceptualisation on autonomous (intrinsic and identified) and controlled (introjected and external) motivational types and the three basic psychological needs (autonomy, competence, and relatedness) are used as the key theoretical standpoint. This quantitative research studies whether satisfaction of the three basic needs is positively connected to autonomous forms of motivation, whether autonomous forms of motivation are positively connected to innovative work behaviour, and whether the three basic needs are positively connected to innovative work behaviour. Furthermore, the mediating influence of autonomous motivation types in the relationships between the three basic needs and innovative work behaviour is also studied. A cross-sectional survey study was conducted to test the hypotheses. The data consist of responses of 92 knowledge workers (response rate 25.6%) from headquarters of a large Finnish organisation. The sample group is characterised by high educational level (81.6% of participants had lower- or higher-degree tertiary education from university or university of applied sciences) and quite even gender distribution (58.7% females and 40.2% males). In addition to background information, respondents answered to questions related to need satisfaction, motivational types, and innovative work behaviour. All the scales used in this research are developed specifically for work context and they have been validated in previous studies. The main statistical methods included linear regression analysis, Spearman correlation analysis, t-test, and one-way analysis of variance, and the factorial structures of scales were assessed with exploratory factor analysis. The mediation model was tested using the causal steps by Baron and Kenny (1986). The results show partial support for hypotheses. Autonomy and competence are positively connected to autonomous types of motivation, and all three basic needs are negatively connected to amotivation, i.e. lack of motivation. Only intrinsic motivation of the four motivational types explains positively and statistically significantly innovative work behaviour, and the coefficient of determination is notable (R2 adj. = .21) considering all the possible antecedents influencing innovativeness. Innovative work behaviour correlates positively with competence and autonomy, but only competence explains innovative work behaviour positively and statistically significantly in regression analysis. Intrinsic motivation mediates fully the connection between competence and innovative work behaviour, also when the effects of autonomy and relatedness are controlled. The influence of relatedness on autonomous types of motivation and innovative work motivation remains unclear. The results of this research indicate that innovative work behaviour might be endorsed among knowledge workers by supporting employees’ intrinsic motivation, which can be done by supporting their satisfaction of needs for autonomy and competence. According to previous research, autonomy can be supported by allowing influence on how, when, and what tasks are done, as well as including employees in goal setting and decision making, whereas competence can be supported by reducing unnecessary bureaucracy, allocating tasks so that they match employees’ skills, and providing training for employees.
Now showing items 1-5 of 5