Browsing by Subject "jäähdytys"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2019)Lisensiaatintyöni on kirjallisuuskatsaus koiran sperman laadusta. Työn tarkoituksena oli tehdä kokoava katsaus koiran sperman laadusta, laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä sperman jäähdyttämisestä ja pakastamisesta. Työssä on käyty läpi sperman normaali rakenne sekä uroksen sairaudet ja rakenteelliset viat, jotka aiheuttavat hedelmällisyysongelmia. Työ tehtiin, koska aihetta ei ole tietojemme mukaan aikaisemmin koottu yksien kansien väliin. Sperman viat käsitellään lisääntymistieteiden opinnoissa pintapuolisesti, vaikka aihetta on tutkittu runsaasti. Koska aihe on melko laaja, aiheen kokoaminen yhteen helpottaa lisätietojen etsimistä. Uroskoiran hedelmällisyysongelmat voivat olla alidiagnosoituja. Hedelmällisyysongelmissa saatetaan helposti syyttää vain epäonnistunutta astutusta. Kuitenkin tiedetään, että puolet epäonnistuneista tiinehtymisyrityksistä johtuu uroksesta. Uroskoirilla hedelmällisyyttä heikentävät monet eri tekijät. Näitä ovat esimerkiksi siittiöiden rakenneviat tai siittiöiden puuttuminen spermasta sekä jotkin ulkopuoliset syyt, kuten kivestulehdus ja immunologiset syyt. Kun koiran spermaa pakastetaan tai jäähdytetään, se tulisi aina tutkia. Tutkimuksessa tulee selvittää sperman siittiötiheys, siittiöiden kokonaismäärä, siittiöiden kokonaisliikkuvuus, progressiivinen liikkuvuus ja siittiöiden rakenteelliset viat. Ihmisillä siittiöiden rakennevikojen ajatellaan korreloivan merkittävästi hedelmällisyyden kanssa. Kirjallisuuskatsauksessa koottiin tutkimuksista ja artikkeleista arvoja, joiden perusteella sperman laatu voidaan luokitella. Tässä työssä käsitellään laajasti hedelmättömyyden mahdollisia syitä sekä tapoja, joilla siittiöiden laatua voitaisiin parantaa. Sperman normaali ulkonäkö on vaalean harmaan väristä ja hyvässä näytteessä spermarikasta fraktiota saadaan 0,1-3 ml. Koiran spermassa siittiöiden liikkuminen on tehokasta ja eteenpäin vievää ja normaalisti liikkuvia on 70 % siittiöistä. Siittiön normaalissa rakenteessa erottuvat pää-, keski- ja häntäosa. Rakenteellisia vikoja on yhdessä ejakulaatissa 5-15 %. Määrällisesti siittiöitä on yhdessä ejakulaatissa 300-2000x106 siittiötä. Tutkimuksessa käsitellään myös sperman jäähdytystä ja pakastusta teoriassa sekä hyvän laimennusnesteen valintaa. Sperman pakastukseen liittyy useita ongelmia. Merkittävin ongelma on siittiöiden kuoleminen pakastuksen yhteydessä. Muita ongelmia ovat esimerkiksi jääkiteiden muodostuminen ja kryokapasitaatio. Työssä käydään läpi menetelmiä, joilla voidaan vähentää kuolleiden siittiöiden määrää pakastusprosessissa. Yksi menetelmä on esimerkiksi kaksivaiheinen sperman jäädytys. Noin 40-50 % siittiöistä ei selviä pakastuksesta, vaikka se olisi tehty protokollaa noudattaen. Pakastaminen vähentää siittiöiden kokonaisliikkuvuutta ja lisää rakenteellisia vikoja. Kylmäsäilytetty sperma säilyy hyvin ja usein siittiöitä kuolee vain vähän käsittelyn aikana. Toiveena on, että tämän katsauksen avulla uroksen hedelmällisyysongelmat on helpompi kohdata praktiikassa ja tapauksien lähestyminen yksinkertaistuu. Myös hedelmällisyysongelmien yksityiskohtien ja kokonaiskuvan tarkastelu helpottuu. Katsaus antaa johdonmukaisen ohjeistuksen uroskoiran hedelmällisyysongelmissa yleistutkimuksen teosta sperman laadun arviointiin.
-
(University of HelsinkiHelsingin yliopistoHelsingfors universitet, 1997)Tämä syventävien opintojen tutkielma käsittää kirjallisuuskatsauksen sekä kaksi tutkimusosaa. Kirjallisuuskatsauksessa on keskitytty oriin sukupuolielinten anatomiaan, oriin siemennesteen koostumuksen, muodostumisen, käsittelemisen ja pakastamisen teoriaan sekä siemennesteen pakastamisen historiaan. Ensimmäisen osakokeen käytännön osan suorittivat ELK Heidi Jankola ja ELK Anna Kurtén. Tutkimuksessa selvitettiin pakastusliuokseen lisätyn glysiinibetaiinin vaikutusta siittiöiden sulatuksen jälkeiseen liikkuvuuteen. Glysiinibetaiinin vaikutusta testattiin eri pitoisuuksilla (0, 0.25, 0.5, 1.0, 1.5, 2.0, 2.5, 3.0, 4.0, 5.0 %). Yhdeksän oriin siemenneste laimenneniin, sentrifugoitiin, laimennettiin uudelleen, pakattiin olkiin, joiden siittiötiheys oli 200-400 miljoonaa siittiötä/ml ja oljet pakastettiin Hannover-menetelmällä. Sulatuksen jälkeiset HTM-analysaattorilla mitatut keskimääräiset eteenpäinliikkuvuudet olivat edellämainittujen pitoisuuksien järjestyksen mukaisesti 7.2. 7.8, 6.5, 7.4, 6.9, 7.3, 5.3, 5.1, 3.2, 1.8 %. Glysiinibetaiinilisän ei todettu parantavan sulatuksen jälkeistä siittiöiden liikkuvuutta. Tutkimusosan toisen osakokeen suoritti ELK Ansa Nummijärvi. Tarkoituksena oli löytää pelkkää sentrifugointia hellävaraisempi menetelmä siemennesteen väkevöimiseksi. Viidentoista oriin siemennestettä väkevöitiin kolmella eri menetelmällä, jotka olivat suodatus, jäähdytys ja sentrifugointi sekä pelkkä sentrifugointi. Jatkokäsittely oli kaikissa ryhmissä samanlainen: siemenneste laimennettiin, pakattiin olkiin ja pakastettin Hannover-menetelmällä. Oljet sulatettiin (50 °C vesihauteessa 45 sekuntia (105 kpl)), kunnes havaittiin siemennesteen sulavan jo 30 sekunnissa. Loput oljet (108 kpl) sulateniin käyttämällä lyhyempää 30 sekunnin sulatusaikaa. Lyhyemmällä sulatusajalla siittiöiden sulatuksen jälkeinen liikkuvuus oli parempi. Siittiöiden sulatuksen jälkeiset liikkuvuuksien keskiarvot olivat suodatuksella 9,1 %, jäähdytyksellä ja sentrifugoimalla 16,0 % ja pelkällä sentrifugoinnilla 18,7 %. Paras menetelmä siemennesteen väkevöimiseksi oli pelkkä sentrifugointi.
Now showing items 1-2 of 2