Browsing by Subject "jakautuminen"
Now showing items 1-3 of 3
-
(2019)Tutkielma käsittelee Anni Kytömäen romaania Kivitasku (2017). Keskiössä ovat Kivitaskun henkilöhahmot sekä henkilöhahmojen peilikuvat ja kaksoisolennot. Tutkielmassa paneudutaan erityisesti siihen, miten ja missä kaksoisolennot ilmenevät sekä minkälaisia peilikuvia ja -rakenteita teoksessa on. Työssä käsitellään kolmea keskeistä henkilöhahmoa ja lopuksi tarkastellaan laajemmin eri henkilöhahmojen välisiä kytköksiä sekä sukulaissuhteiden merkityksiä. Tutkielmassa hyödynnetään erityisesti Markku Envallin (1988) teorioita kaksoisolennoista sekä nojataan Anna Makkosen (1991) ajatuksiin peilirakenteista. Kaksoisolennon käsitteen avulla puretaan Kivitaskun henkilöhahmojen kahtiajakautumisia. Peilikuvien ja -rakenteiden kautta käsitellään upotuksia ja kerronnan muotoja, jotka kuvaavat sisäistä todellisuutta ulkoisen todellisuuden kautta. Tutkielma osoittaa, että Kivitaskussa toistuu kahdentumisen prosesseja, joissa keskeisimmät henkilöhahmot jakautuvat kuvainnollisesti, psykologisesti tai jopa teoksen maailmassa fyysisesti kahdeksi. Hahmot jakautuvat joko toisiksi henkilöhahmoiksi tai peilaavat kokemuksiaan ympäröivään maailmaan. Ulkoisen todellisuuden muutokset rinnastuvat hahmojen mielenliikkeisiin muodostaen niille analogioita. Analyysista ilmenee, että peilirakenteet tuottavat tietoa henkilöhahmoista siten, että ne jatkavat yksittäisten hahmojen elämäntarinoita myöhemmin muita henkilöhahmoja käsittelevissä luvuissa. Myös kerronnan aukkokohdat paljastuvat upotuksissa muualla tekstissä. Kaikilla Kivitaskun kahde tumisilla tai peilirakenteilla ei ole teoksessa yhtäläisiä merkityksiä, mutta ne muodostavat merkityksiä teoksen syklisesti toistuvaan kokonaisrakenteeseen ja aikakäsitykseen.
-
(2021)Kipu vaikuttaa negatiivisesti eläimen hyvinvointiin, ja tuotantoeläinten kivunlievitys on tärkeää sekä eettisistä että taloudellisista syistä. Meloksikaami on tulehduskipulääke, jota käytetään Suomessa yleisesti vasikoilla esimerkiksi lievittämään kipua nupoutustoimenpiteen jälkeen ja vähentämään hengitystie- ja ripulioireita. Vaikka meloksikaamia käytetään paljon alle neljän viikon ikäisillä, ei-märehtivillä vasikoilla, on meloksikaamin farmakokinetiikasta hyvin vähän tutkimuksia tämän ikäisillä vasikoilla. Tutkielman kirjallisuuskatsausosiossa on perusteltu meloksikaamin käyttöä naudoilla ja vertailtu meloksikaamin farmakokinetiikkaa eri antoreiteillä ja eri ikäisillä vasikoilla aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Tutkielman sisältämän alkuperäistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kerta-annos meloksikaamia käyttäytyy 7–14 vuorokauden ikäisillä vasikoilla suonensisäisen, nahanalaisen ja suun kautta annostellun lääkityksen jälkeen. Hypoteeseina oli, että meloksikaamin hyötyosuus on suuri ja eliminaatio hidasta, ja että maksimikonsentraatio plasmassa saavutetaan nopeammin nahanalaisella kuin peroraalisella antoreitillä. Tutkimukseen valittiin 30 tervettä Viikin tutkimustilalla syntynyttä lehmä- ja sonnivasikkaa, jotka olivat 5–16 vuorokauden ikäisiä. Vasikat satunnaistettiin kolmeen antoreittiryhmään: suonensisäinen (IV), nahanalainen (SC) ja suun kautta (PO). Meloksikaamia annettiin jokaisessa ryhmässä vasikan elopainon mukaan annoksella 0,5 mg/kg. Vasikoilta kerättiin verinäytteitä plasman meloksikaamipitoisuuden määrittämiseksi 5, 10, 15, 30, ja 45 minuutin sekä 1, 2, 4, 6, 8, 12, 24, 48, 72, 96, 120, 144 ja 168 tunnin kuluttua meloksikaamin annostelusta. Näytteiden meloksikaamipitoisuudet tutkittiin nestekromatografian ja massaspektrometrian avulla. Farmakokineettisessä analyysissä käytettiin tilatonta mallia. Tutkimuksessa todettiin mm. seuraavat farmakokineettiset arvot: Cmax (SC 1,91 ± 0,27 μg/ml; PO 1,77 ± 0,16 μg/ml), tmax (SC 7,6 ± 2,8 h; PO 10 ± 5,7 h), AUC0-∞ (IV 237,4 ± 33,4 h × μg/ml; SC 230,7 ± 78,1 h × μg/ml; PO 230,5 ± 70,6 h × μg/ml) ja t1⁄2 (IV 79,2 ± 12,4 h; SC 84,6 ± 24,8 h; PO 84,8 ± 22,3 h). Biologiseksi hyötyosuudeksi F laskettiin SC-ryhmälle 0,972 ja PO-ryhmälle 0,971. Tutkimuksen farmakokineettisissä muuttujissa ei havaittu merkitseviä eroja eri antoreittien välillä (p < 0,05). Tutkimuksen perusteella 7–14 vuorokauden ikäisillä vasikoilla meloksikaamin eliminaatio on hitaampaa kuin vanhemmilla vasikoilla, minkä takia yksi 0,5 mg/kg annos voi lievittää vasikan kipua usean vuorokauden ajan. Eri antoreittien välillä ei ole merkitsevää eroa meloksikaamin vaikutusajan tai terapeuttisen plasmapitoisuuden kannalta 7–14 vuorokauden ikäisillä vasikoilla, ja meloksikaamin hyötyosuus on tämän ikäisillä vasikoilla hyvä sekä nahanalaisella että peroraalisella antoreitillä.
-
(2020)Tutkielma käsittelee yhtiöiden sijoittautumisvapautta Euroopan unionissa ja sen rajoittamista väärinkäyttö- ja petostarkoituksen perusteella. Yhtiöiden sijoittautumisvapaus ja sen käytännön toimiminen ovat sisämarkkinoiden ytimessä. Kuitenkin yhtiöiden sijoittautumisvapauden käyttäminen Euroopan unionissa on kohdannut esteitä ja se on ollut epätäydellistä. Erityisesti rajatylittävien yhtiömuodon muutosten osalta oikeustila on ollut epäselvä, sillä ne olivat pitkään sekundaarilainsäädännön ulkopuolella. Oikeustila muuttui Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/2121 direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten osalta, jolloin rajatylittäviä yhtiömuodonmuutoksia sekä jakautumisia koskeva prosessi tuli unionin lainsäädännön piiriin. Direktiivillä tavoitellaan sijoittautumisvapauden rajoitusten poistamista samalla varmistaen sidosryhmien oikeuksien riittävä suojaaminen. Tutkielmassa on kolme tutkimuskysymystä. Ensimmäinen kysymys tarkastelee sijoittautumisvapauden tulkintaa Euroopan unionissa, erityisesti rajatylittävien yhtiömuodon muutosten osalta. Tulkinnassa keskeistä on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut, sillä unionin tuomioistuin on antanut viime vuosina useita sijoittautumisvapautta edistäviä ratkaisuja. Unionin tuomioistuin on tulkinnut yhtiöiden sijoittautumisvapautta ennakkoratkaisuissaan ja yhtiöiden sijoittautumisvapauden rajat voidaan määritellä oikeuskäytännön avulla. Toinen tutkimuskysymys koskee sijoittautumisvapauden rajoittamisen tulkintaa väärinkäyttö- ja petostarkoituksen perusteella. Sijoittautumisvapaus ei koske oikeuden käyttämistä väärinkäyttö- tai petostarkoituksiin. Väärinkäyttö- ja petostarkoituksen tulkinta on haastava rajanveto perusvapauden ja sen rajoittamisen välillä. Sijoittautumisvapautta voidaan rajoittaa yleistä etua koskevien pakottavien syiden perusteella. Tulkitsemalla oikeuslähteitä voidaan pyrkiä määrittelemään väärinkäyttö- ja petostarkoituksen käsitteet ja tulkinta sijoittautumisvapauden kontekstissa. Kolmas tutkimuskysymys tarkastelee väärinkäyttö- ja petostarkoituksen tulkintaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1132 ja sen muutosdirektiivin (EU) 2019/2121 direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta rajatylittävien yhtiömuodon muutosten, sulautumisten ja jakautumisten valossa. Rajatylittäviä järjestelyitä koskevassa prosessissa keskeisessä asemassa on väärinkäyttö- ja petostarkoituksen tulkinta sijoittautumisvapauden rajoitusperusteena. Rajatylittävää järjestelyä edeltävää todistusta ei myönnetä, mikäli määritetään, että rajatylittävä yhtiömuodon muutos, sulautuminen tai jakautuminen toteutetaan väärinkäyttö- tai petostarkoituksessa, jonka seurauksena tai tarkoituksena on unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön välttäminen tai kiertäminen. Muuttunut rajatylittäviä järjestelyjä koskeva oikeustila parantaa yhtiöiden mahdollisuuksia hyödyntää sijoittautumisvapautta sisämarkkinoilla. Muuttuneen oikeustilan vaikutuksia sisämarkkinoilla voidaan pyrkiä arvioimaan, erityisesti sen vaikutuksia jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun yhtiöiden sijoittautumisesta.
Now showing items 1-3 of 3