Browsing by Subject "käännöksen loppukäyttäjät"

Tutkin maisterintutkielmassani työsuojeluun liittyvien ohjeistuksien kuten terveys- ja turvallisuusriskien arvioinnin standardien ja tehdasalueella liikkuvien urakoitsijoiden työturvallisuudesta huolehtimiseen liittyvien EHS-standardien suomentamista. Sain Saint-Gobain Finland Oy:n EHS-osastolta käännöstoimeksiannon, jonka pohjalta toteutin tutkielmani. Käännöstoimeksiannon tavoitteena oli tuottaa toimiva, ammattimainen ja käyttäjäkeskeinen käännös EHS-osaston työsuojelustandardeista yhtiöön kuuluvien liikeyksiköiden käyttöön. Samalla sain mahdollisuuden soveltaa käyttäjäkeskeisen kääntämisen strategiaa ja tutkia ohjeistuksien kääntämisen erityispiirteitä mahdollisimman käytännönläheisesti. Maisterintutkielmassani pyrin selvittämään, mitä käännöstyössä on erityisesti otettava huomioon silloin, kun ohjeistus koskee työntekijöiden terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä työsuojeluasioita kuten turvallisuusriskien arviointia ja työturvallisuuden vähimmäisvaatimuksia. Käännöstutkielmassa analysoin tekemiäni käännösratkaisuja käyttäjäkeskeisen kääntämisen näkökulmasta. Analyysimenetelmänä tutkin tekemiäni käännösratkaisuja lähilukuna ja etsin ranskankielisestä alkutekstistä ne elementit, jotka puoltavat käyttäjäkeskeisen kääntämisen tärkeyttä työohjeistuksien käännösstrategiana ja vaativat käyttäjäkeskeistä kääntämistä sujuvan kohdetekstin aikaansaamiseksi. Tutkin, miten työtapaturmia ja työperäisten sairauksien riskien arviointia tai urakoitsijoiden hallintaa koskevasta standardista saadaan mahdollisimman toimiva suomennos, joka osaltaan edistää työntekijöiden ja urakoitsijoiden turvallisuutta sekä esitän, mitkä elementit tai erityispiirteet käännösprojektissa vaativat erityisesti käyttäjäkeskeistä kääntämistä. Tutkimusaineiston analyysiosiossa esittelen kolmen eri työsuojeluun liittyvän ohjeistuksen käännösratkaisuja, jotka keskittyvät niiden sisältämiin englanninkielisiin ja ranskankielisiin lyhenteisiin, titteleihin, tuotenimiin ja niiden suomenkielisiin vastineisiin, vaaratasotaulukoihin, riskikaavoihin, ryhmäindikaattoreihin sekä vaarallisten aineiden (mm. kemiallisten aineiden) listauksiin. Käännöstutkielman aineiston suomentamisessa tilanne on ollut kaikin puolin optimaalinen: asiantuntija ovat olleet lähellä ja käytettävissä ja sain olla osana työsuojelun asiantuntijaryhmää. Pääsin konsultoimaan käännöksen vastaanottajiin kuuluvia henkilöitä eli käännöksen todellisia loppukäyttäjiä, joihin kuuluin myös itse epäsuorasti yrityksen toimihenkilönä ja työsuojeluvaltuutettuna. Keskityin omassa tutkimuksessani todellisiin loppukäyttäjiin, joilta sain suoraa palautetta ja apua käännösprosessin eri vaiheissa. Työntekijöiden turvallisuutta koskevien, velvoittavien työsuojeluohjeistuksien kääntämisessä tämä on mielestäni erityisen tärkeää, jotta työntekijöiden turvallisuus ei vaarannu puutteellisen tai harhaanjohtavan käännöksen takia. Tutkimuksen tuloksena voin todeta, että todellisten loppukäyttäjien konsultointi työsuojeluun kohdistuvien ohjeistuksien käännösprosessin eri vaiheissa oli suureksi avuksi – ilman työsuojelun asiantuntijoiden konsultointia ja kääntäjän pientä omakohtaista kokemusta työsuojelusta ja siihen liittyvästä vakiintuneesta terminologiasta käännöstyön toteutus olisi ollut paljon haastavampaa. Tekemäni käännösratkaisut olivat vaihdellen kotouttavia tai vieraannuttavia, mutta aina käyttäjäkeskeisiä.