Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "käännökset"

Sort by: Order: Results:

  • Salo, Elina (2017)
    4Q502 on Qumranista löydetty teksti, jota usein kutsutaan avioliittorituaaliksi, mutta tekstin identifioinnista ei ole yksimielisyyttä. Tekstin tulkinnasta on esitetty kolme hypoteesia: avioliittorituaali (Baillet), Kultaisen iän -juhla (Baumgarten) sekä Nisan-kuun ensimmäisen päivän uudenvuodenjuhla (Satlow). Teksti 4Q502 on tutkimuksessa jäänyt vaille huomiota, koska tulkinnasta ei ole varmuutta, eikä siten ole haluttu tehdä pidemmälle vietyjä johtopäätöksiä tekstin perusteella. Tutkielman tavoitteena on suomentaa tulkinnoille oleellisimmat fragmentit. Nämä ovat fragmentit 1–2, 7–10, 19, 24 ja 27. Tavoitteeni on selvittää, onko tekstissä 4Q502 samankaltaisuutta muihin Qumranista löytyneisiin rituaaliteksteihin. Tutkimuksen metodina on muotokritiikki, jonka suorittamiseksi on ollut tarpeellista perehtyä myös muuhun Qumranista löydettyyn kirjallisuuteen. Olen kielellisesti analysoinut tutkittavan tekstin ja vertaillut sitä neljään muuhun rituaalitekstiin Qumranista. Tämä tutkimus esittää, että teksti 4Q502 heijastaa samanlaisia uskomuksia Qumranin yhteisön liturgisesta enkeliyhteydestä, kuin mitä löytyy Sapattiuhrien lauluista ja 4QDibHam – teksteistä.
  • Klemetti, Jari (2020)
    Pro gradu -tutkielmani tarkastelee Ciceron retoriikkaa ja filosofiaa käsittelevien teosten sekä kirjeiden tekstikohtia, joissa hän viittaa kreikkalaiseen draamaan tai lainaa sitä joko alkukielellä tai latinankielisinä käännöksinä. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten viittaukset ja lainaukset jakautuvat Ciceron eri teostyypeissä. Pyrin aineistoon ja aiempaan tutkimukseen nojautuen myös arvioimaan, millaisia lähteitä Cicero käytti kirjoittaessaan, ja missä tarkoituksissa kreikkalainen draama esiintyy hänen kirjoituksissaan. Tutkielmassa kuvaan aineiston kokoamisessa hyödyntämäni menetelmän ja esittelen aineiston kokonaisuuden havainnollistaen diagrammein tekstiotteiden jakautumista tyypeittäin, kirjallisuudenlajeittain sekä eri kirjailijoiden välillä. Esittelen periaatteet, joiden mukaan tyypittelen tekstiotteet, ja jaan aineiston tyypeittäin kolmeen käsittelylukuun, joissa tarkastelen tekstikohtia yksityiskohtaisemmin. Tekstiotteiden yhteyteen liitän suomenkieliset käännökset. Tutkimukseni osoittaa, että kreikkalainen tragedia esiintyy Ciceron teoksissa huomattavasti komediaa runsaslukuisempana. Viittaukset draamaan jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri kirjallisuudenlajien välillä, mutta käännöslainoja esiintyy ainoastaan filosofiaa käsittelevissä teoksissa ja alkukielisiä lainoja vain kirjeissä. Ciceron käyttämistä lähteistä ei ole mahdollista esittää varmaa arviota. Aineisto viittaa kuitenkin siihen, että varsinkin kirjeissä esiintyvät viittaukset ja lainaukset voivat hyvin olla Ciceron omasta muistista lähtöisin. Sen sijaan filosofisten teosten pitkät lainaukset lienevät melko varmasti käännöksiä hänen lähdeaineistonansa käyttämistään kadonneista kreikankielisistä tutkielmista. Aineiston tarkastelun perusteella kreikkalainen draama esiintyy Ciceron teksteissä ainakin vahvistamassa latinan kielen asemaa kulttuurin kielenä, osoittamassa oppineisuutta ja yhteiskunnallista asemaa, elävöittämässä ja tuomassa huumoria sekä huipentamassa asiakokonaisuuksien käsittelyä. Draaman henkilöt ja tapahtumat voivat toimia vertauskuvina Ciceron aikalaishenkilöille ja tapahtumille. Cicero myös viittaa draaman avulla aiemmin käsittelemiinsä aiheisiin.
  • Tuure, Lotta (2019)
    Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee lukijan suoraa puhuttelua suomenkielisissä tietosuojaselosteissa. Tutkimuksen aineistona on kuusi englannista suomeen käännettyä tietosuojaselostetta ja yhdeksän alun perin suomeksi kirjoitettua tietosuojaselostetta eli rinnakkaistekstiä. Tietosuojaselosteella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa tekstiä, jossa tietoja keräävä taho eli rekisterinpitäjä kuvaa kerättyjen tietojen kohteelle eli rekisteröidylle tämän oikeudet ja sen, mitä tietoja kerätään ja mihin tarkoitukseen. Tietosuojaselosteen sisällöstä säädetään Euroopan unionin yleisessä tietosuoja-asetuksessa, joka tuli voimaan 25.5.2018. Tutkimuksessa tarkastellaan suoraa puhuttelua eli tapoja kohdistaa teksti suoraan lukijalle, ja tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon suoraa puhuttelua käännöksissä ja rinnakkaisteksteissä esiintyy ja millaisia eroja ja yhtäläisyyksiä näiden tekstiryhmien välillä on puhuttelun osalta. Puhuttelukäytännöt ja keinot ilmaista puhuttelua ovat eri kielissä erilaisia, mikä voi heijastua käännettyihin teksteihin interferenssinä eli lähtökielen vaikutuksena kohdekieleen. Aiemmassa tutkimuksessa (kuten Mauranen & Tiittula 2005) on tehty havaintoja esimerkiksi siitä, että englannista suomeen käännetyissä teksteissä erityisesti persoonapronomineja käytetään runsaammin kuin alun perin suomeksi kirjoitetuissa teksteissä, ja tähän perustuu myös tutkimuksen hypoteesi, että aineiston käännöksissä suoraa puhuttelua esiintyy enemmän kuin rinnakkaisteksteissä. Suomen kielessä suoraa puhuttelua voidaan ilmaista persoonapronomineilla sinä ja te, verbinmuodoilla tai possessiivisuffiksilla, minkä lisäksi suomen kielelle on ominaista suorien persoonaviittausten välttäminen. Englannissa suoraan puhutteluun on käytössä ainoastaan yksi pronomini, you, minkä lisäksi puhuttelua voidaan osoittaa imperatiivilla. Tutkimusasetelma on vertaileva, ja aineistoa analysoidaan lähinnä määrällisestä, mutta myös laadullisesta näkökulmasta. Analyysin pohjana käytetään hieman muokattua versiota Eveliina Tolvasen (2016) puhuttelumuotoluokittelusta, jonka perusteella aineistosta poimitut puhuttelumuodot on jaettu neljään luokkaan: (1) toisen persoonan verbinmuodot, (2) sinä-pronomini, (3) possessiivisuffiksit ja (4) imperatiivi. Puhuttelumuotojen poimimisen ja luokittelun jälkeen laskettiin puhuttelumuotojen määrät ja prosenttiosuudet sekä käännös- ja rinnakkaistekstiaineistoissa että yksittäisissä teksteissä. Kummastakin aineistosta laskettiin myös kolme yleisintä sanaa, johon kunkin puhuttelumuotoluokan edustajat liittyvät. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että suora puhuttelu oli käännöksissä huomattavasti yleisempää kuin rinnakkaisteksteissä. Käännöksissä puhuttelua oli keskimäärin 12 esiintymää sataa sanaa kohti ja rinnakkaisteksteissä kolme. Puhuttelun määrän lisäksi käännösten ja rinnakkaistekstien välillä oli jonkin verran eroa myös siinä, mitä muotoja käytettiin. Tutkimus antaa osviittaa siitä, miten lukijaa puhutellaan käännöksissä verrattuna rinnakkaisteksteihin, mutta yleistysten tekemiseksi jatkotutkimuksessa tulisi tarkastella laajempaa, muitakin tekstilajeja kattavaa aineistoa. Tutkimustulokset kuitenkin tukevat aiempaa tutkimusta siinä, että persoonaviittauksia esiintyy käännöksissä rinnakkaistekstejä enemmän. Jatkotutkimuksessa voisi tutkia esimerkiksi puhuttelumuotojen kollokaatteja eli sitä, mitkä sanat esiintyvät useimmiten puhuttelumuotojen läheisyydessä.