Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "käännösgradu"

Sort by: Order: Results:

  • Turunen, Siiri (2017)
    Tämä tutkielma on käännösgradu, jossa käsittelen konkretisoivia käännösratkaisuja englanninkielisen Kit ’n’ Kate -lastenohjelman suomenkielisessä käännöksessä Killi ja Kiki, jonka olen tehnyt aitona toimeksiantona. Konkretisaatio-sanaa käytän tässä tutkielmassa kuvaamaan käännösstrategiaa, jolla audiovisuaalisen tekstin verbaalisen ja visuaalisen osan yhteyttä vahvistetaan esimerkiksi tarkentamalla lähdetekstin epäsuoria viittauksia. Tutkielmassa selvitän, millä eri tavoin ja mistä syistä konkretisaatiota voi toteuttaa dubbauskääntämisessä ja mitkä ovat kyseisen käännösstrategian edut ja ongelmat. Tutkielman aineistona on viisi Kit ’n’ Kate -ohjelman viisiminuuttista jaksoa sekä niistä tekemäni käännökset, jotka on esitetty YLE TV2 -kanavalla syksyllä 2016 ja keväällä 2017. Käsittelen tekemiäni konkretisoivia käännösratkaisuja nojaten muun muassa Baumgartenin visuaalis-verbaaliseen koheesioon, Klaudyn spesifikaatio-käsitteeseen sekä Séguinot’n eksplisitaatio-jaotteluun. Kolme useimmin käyttämääni konkretisoivaa käännösratkaisua ovat pronominien ja adverbiaalien korvaaminen substantiiveilla, yleismerkityksisten verbien korvaaminen tarkempimerkityksisillä verbeillä ja repliikin ”uudelleenkirjoittaminen” suoremmaksi viittaukseksi. Tutkin ja arvioin näitä ratkaisuja jaksoista poimimieni esimerkkien avulla. Konkretisaation tavoite, kuten dubbauskääntämisen yleensäkin, on tuottaa käännös, joka kannattelee kuvaa ja tarinan juonta sujuvalla ja kuvailevalla suomen kielellä. Kääntäjän on otettava huomioon lapsiyleisö ja tehtävä käännös, joka toimii sellaisenaan katsojien kulttuurissa. Toisinaan konkretisoivan kääntämisen ongelmana on, että katsoja ei saa tilaisuutta tehdä ohjelman kommunikatiivisesta tilanteesta omia tulkintojaan, jos implisiittinen viittaus eksplikoituu konkretisoivan käännösratkaisun myötä. Suomen dubbauskäännösalalla kuitenkin tunnutaan suosivan sellaisia käännöksiä, joihin konkretisaation avulla itsekin pyrin. Tämän voi päätellä toimeksiantajani antamista ohjeista käännöstyötä varten sekä muiden alan ammattilaisten näkemyksistä.
  • Maavuori, Kirsi (2016)
    Tutkielmani on sanastotyö, jossa esitellään myös käännösprosessia.Toimeksiantona työn pohjalla on m/s Finlandian harjoitusoppaan kääntäminen, ja sanasto tulee oppaan liitteeksi. Työn tavoitteena on selvittää ja yhtenäistää merenkulkualan turvallisuuskielen termistöä sekä etsiä englanninkielisille termeille suomenkieliset vastineet ja määritelmät molemmilla kielillä. Tarve merenkulkualan turvallisuuskielen sanastolle on suuri, sillä kyseisen erikoisalan sanastoja ja sanakirjoja on todella rajoitetusti. Tutkimusmenetelminä ovat käsiteanalyysi ja haastattelut. Käsiteanalyysiin käytetään terminologian teoriaa, kun taas käännöstyön teoreettisena viitekehyksenä ovat skoposteoria, dynaaminen ekvivalenssi ja funktionaalinen ekvivalenssi. Aineistona on m/s Finlandian englanninkielinen harjoitusopas, joka jokaisen laivaväkeen kuuluvan on luettava. Oppaassa on kymmenen lukua, jotka käsittelevät aluksen pelastautumis- ja paloharjoituksia. Aineistosta on poimittu 30 termiä, joita käsitellään analyysissä. Termeille etsitään vastineita ja määritelmiä eri lähteistä (esim Nykymerenkulun sanakirja, SOLAS-asiakirjat, alan asiantuntijat) ja lopuksi muodostetaan sopiva määritelmä jokaiselle ja valitaan suositeltava suomenkielinen termi. Määritelmät annetaan molemmilla kielillä ja virallisten vastineiden lisäksi annetaan löydetyt synonyymivastineet. Käsitteet esitetään käsitejärjestelmäkaavioissa, joista niiden suhteet toisiinsa ilmenevät selvästi. Käännösanalyysissä käsitellään kansainvälisten erisnimien kääntämistä ja esitellään 8 esimerkkiä vaihtelevista käännösongelmista. Käsiteanalyysin tuloksena on asiakassanasto, jossa esitetään termit vastineineen ja määritelmineen termitietueina. Kuten edellä on mainittu, sanastoja on rajoitetusti, mikä on vaikeuttanut vastineiden ja määritelmien löytämistä. Termien käyttö eri instansseissa on vaihtelevaa. Trafi ja Euroopan unioni ovat viralliset tahot, joiden termistö on luotettavaa, mutta varsinaista luotettavaa ja kattavaa sanastoa erikoisalalle ei löytynyt. Maahantuojat ja oppilaitokset käyttävät toisistaan poikkeavia termejä. Alan koulutuksen saaneet henkilöt tietävät kyllä mistä puhutaan, mutta yhtenäinen termistö puuttuu. Siksi määritelmät ja termit olisi syytä yhtenäistää. Asiantuntijoiden avulla sanasto on saatu valmiiksi, mutta termejä jää tutkittavaksi vielä paljon. Käännös tulee aluksella käyttöön, ja skoposteoriaa hyödyntämällä se tehtiin niin, että se palvelee tarkoitustaan.
  • Holvas, Noora (2020)
    Tutkielmani on muodoltaan käännösgradu eli se sisältää itse käännöksen lisäksi myös aiheeseen liittyvän teorian esittelyä ja sen pohjalta käännöksestä tehtyä analyysiä. Tutkielma muodostuu kolmesta laajemmasta osiosta: johdanto-osiosta, käännösosiosta ja kommenttiosiosta. Lisäksi tutkielman loppuun on liitetty 12 sivun pituinen tiivistelmä ranskaksi. Käännösosio sisältää suomentamani teoksen Ajatella! Filosofiaa tytöille ja pojille, osa 1 (128 sivua, A5-koko), jonka alkukielinen teos on nimeltään Les Goûters Philo. Teos on lapsille suunnattu kuvitettu kirja, joka käsittelee ihmiselämään liittyviä filosofisia kysymyksiä käytännönläheisesti ja humoristisesti. Teos ei ole perinteinen kuvakirja, vaikka tekstin lomaan onkin sijoitettu asiayhteyteen sopivia ja tekstiin liittyviä kuvia sekä lisukkeena itsenäisiä puhekuplia tai tekstikylttejä. Se käy myös oppikirjasta, muttei varsinaisesti ole sellainen, kuten ei myöskään satukirja – lukija voi itse valita millaisena teoksen lukee. Tutkielmani ensimmäisessä osassa esittelen kääntämiseen ja kääntämisen työprosessiin liittyvää revision teoriaa. Teoreettinen viitekehykseni nojautuu pääasiassa Brian Mossopin (2001) teoriaan revisiosta. Käännöksen revisiointiin perehdyttäessä tarkastellaan muutoksia käännöksen eri versioiden välillä, ei vain alkutekstin ja lopullisen version välillä. Revisioinnin tutkimuksessa pyritään hahmottamaan, minkälaisia muutoksia, minkä takia ja miten käännökseen tehdään käännösprosessin aikana. Tutkielmassani lähestyn kääntäjän revisiointia ohjaavaa päätöksentekoprosessia eri näkökulmista. Tutkielmani kolmannessa osiossa oman käännökseni analyysissa vertailen omaa (itse-revisiota) revisiointiversiotani kustantajan tekemään. Niitä vertailtaessa voidaan havaita, miten käännös muokkautuu ennen lopullista versiota, ja nähdä, miten erilaiset revisioinnin strategiat vaikuttavat käännöksen lopputulokseen. Erilaisissa revision vaiheissa ja versioissa nähdään esimerkiksi kääntäjän ja kustantajan erilaiset ratkaisut, niiden välillä tehty valinta ja sen vaikutus lopulliseen käännökseen. Revisiointiratkaisujen tutkimus osoitti, että erityisesti käännöksen funktio, kustantajan lapsilukijoille suuntaama oppikirja, muokkasi käännöstä kotouttavaksi.