Browsing by Subject "käyttäjät"

Asumista muuttavia älykkään sähköverkon ratkaisuja rakennetaan ja kehitetään tällä hetkellä myös Suomessa. Tutkielmassa tarkastellaan asunnon sähkönkulutuksen seuraamisen ja asunnon sähköjen ohjaamisen mahdollistavaa kodin etäohjauspalvelun käyttöä. Tutkielman palvelu on käytössä Mansikka- ja Mustikka-nimisissä taloyhtiöissä (nimet ovat pseudonyymejä) Suomessa sijaitsevassa suuressa kaupungissa. Tutkielman aineisto koostuu 12 kotitaloudelle eli 15 asukkaalle tehdystä teemahaastattelusta, jotka on tehty syksyllä 2015. Haastattelujen analysointi tapahtuu sisällönanalyysin avulla. Aineiston analyysissa oli kolme vaihetta: luokittelu aktiivisimman toimijuuden käsitteellä täydennetyn kotouttamisen teoriakehyksen avulla, analysointi ja tulkinta. Sisällönanalyysin tarkoituksena on muodostaa kodin etäohjauspalvelun käytöstä tiivistetty kuvaus, joka kytkee tulokset älykkään sähköverkon ja teknologian tutkimuksen tutkimuskeskusteluihin. Aiempi tutkimus osoittaa, että käyttäjillä on paljon vaikutusta älykkään teknologian käyttötapoihin, ja sitä kautta sen lopulliseen muotoutumiseen. Kodille annetuilla merkityksillä on huomattu olevan vaikutusta kotitalouden suhtautumiseen sähköön ja teknologiaan. Myös sillä on todettu olevan merkitystä, millaisille käyttäjille älykkään palvelun ratkaisuja suunnitellaan. Tutkimuskeskusteluissa on ehdotettu, että älykkään asumisen kohdalla tulisi tukia lisää etenkin teknologioiden käyttäjien kokemuksia. Tutkielman tutkimustulosten mukaan kodin etäohjauspalvelun käyttäjillä oli aktiivinen rooli siinä, millaisen roolin kodin etäohjauspalvelu sai kotitalouksissa. Palvelua käytettiin suunnitelluilla ja suunnittelemattomilla tavoilla. Noin puolessa kotitalouksissa käyttö oli lopetettu, sillä aiemmat odotukset palveluista, kodinkoneet ja arjen dynamiikka estivät käytön. Käyttämistä jatkaneissa kotitalouksissa palvelun rooli muodostui sen tarjoaman hyödyn, turvallisuuden tai viihteen kautta. Aineistosta noussut yllättävin suunnittelematon käyttötapa oli kotitalouden toisten aikuisten seuraaminen ja heidän toimintansa ohjaileminen. Johtopäätöksenä tutkielmassa esitetään se, että myös kotitalouden sosiaaliset suhteet kietoutuvat osaksi kodin etäohjauspalvelun käyttöä. Lisäksi tutkielman tulokset viittaavat siihen, että kyseinen palvelu huokoistaa kotitalouksien rajoja suhteessa ulkomaailmaan. Siksi tutkielmassa ehdotetaan, että uusia älykkään asumisen ratkaisuja suunnitellessa tulee pohtia entistä tarkemmin eettisiä kysymyksiä tasa-arvoisesta käytöstä ja etäohjauksen vaikutuksista, jotta tulevaisuuden asuminen tapahtuisi kotitalouden kaikkien asukkaiden ehdoilla.

Sosiaalisen median palveluita hyödynnetään muun viestinnän ohella poliittiseen keskusteluun, mutta tutkimuksessa palveluiden on myös todettu edistävän vihapuheen, valheellisen tiedon leviämisen sekä polarisaation kaltaisia ongelmia. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan käyttäjien näkemyksiä siitä, millaisia mahdollisuuksia sosiaalisen median palvelut tarjoavat poliittiseen keskusteluun ja millä tavalla palveluita tulisi kehittää keskustelun kannalta. Teoreettisenä viitekehyksenä tutkielmassa toimii affordanssi, jolla viitataan siihen, millaista toimintaa palvelut mahdollistavat niiden käyttäjille, ja millaista taas rajoittavat. Affordanssit syntyvät vuorovaikutuksessa teknisten ominaisuuksien, kontekstin sekä käyttäjän välillä. Käytössä oli neljän ylätason affordanssin jaottelu, jossa sosiaalisen median keskeisiksi affordansseiksi on nostettu näkyvyys, pysyvyys, muokattavuus ja yhteenliittyminen. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin seitsemän yhteiskuntatieteiden ja informaatiotieteiden opiskelijan virikehaastatteluilla sekä niiden temaattisella analyysilla. Haastattelujen virikeosuudessa ammennettiin myös muotoilun tutkimuksesta, ja tutkittavia pyydettiin tekemään kehitysehdotuksia kolmea eri sosiaalisen median palvelua esittäviin tulosteisiin. Haastatteluaineiston analyysin perusteella politiikasta kiinnostuneet ja sosiaalista mediaa aktiivisesti käyttävät opiskelijat suhtautuivat kriittisesti palveluissa käytyyn poliittiseen keskusteluun. Esille nousi esimerkiksi epäilyksiä siitä, suodattaako palvelu sisältöä parhaalla mahdollisella tavalla ja palveleeko se yksilöä riittävästi. Sosiaalisen median keskusteluiden nähtiin olevan kärkkäitä ja tunteiden ohjaamia, mihin vaikuttivat haastateltavien mukaan sekä käyttäjät että palveluiden tekninen toiminta. Palveluita parantaakseen haastateltavat ehdottivat palveluihin esimerkiksi lisää moderointia, läpinäkyvämpää sisällön suodattamista, uusia keinoja löytää mieluisan sisällön äärelle, perustelukehotuksia sekä sääntöjen näkyvyyden kasvattamista. Tutkimuksen perusteella affordanssi-viitekehys on edelleen toimiva väline hahmottamaan sosiaalisen median palveluiden käyttömahdollisuuksia. Käytetyn jaottelun affordanssien uudenlaiselle hahmottamiselle löytyi myös perusteita, sillä esimerkiksi näkyvyys tulisi tulosten perusteella ulottaa myös siihen, millä perusteella eri sisällöille jaetaan näkyvyyttä, ja muokattavuus siihen, millä tavalla yksittäinen käyttäjä voi muovata koko palvelua mieleisekseen. Muotoilukirjallisuudesta sekä muotoilun tutkimuksen menetelmistä ammentaminen osoittautui myös hedelmälliseksi, mikä tukee tutkijoiden suosituksia poikkitieteellisestä yhteistyöstä digitaalisten järjestelmien tutkimuksessa.