Browsing by Subject "käyttöliittymä"

Pro gradu -tutkielmassani tutkimuksen kohteena on kaksi immersiivistä esitystä: YM PÄ RI -lastenteatteriesitys (ensi-ilta 14.12.2015) ja aikuisille suunnattu Oikea Terveyskeskus (ensi-ilta 12.8.2016). Immersiivisellä esityksellä tarkoitetaan moniaistista kokemusta. Katsoja upotetaan esityksen maailmaan. Tutkin, mitkä elementit vaikuttavat yleisön osallistumiseen. Lisäksi pohdin, voisiko elementtejä kutsua esityksen käyttöliittymäksi ja voisiko käsite soveltua esitystutkimuksen käyttöön. Käyttöliittymä-käsite on lainattu teknologian maailmasta. Tarkastelen sitä työssäni ohje- ja vihjejoukkona, joka määrittelee ihmisen liitoskäyttäytymisen suhteessa esitykseen. Kokonaistutkimukseni rakentuu hermeneuttisesti, eli uutta tietoa tulkitaan aiemmin löydetyn avulla ja toisaalta uusi tieto muokkaa käsitystäni käyttöliittymästä. YM PÄ RI -esityksen esitysanalyysi rakentuu muun muassa tarkastelemalla Gareth Whiten määrittelemiä osallistumisen kutsuja sekä soveltamalla Patrice Pavisin strukturoidusta esitysanalyysimallista valikoidusti lainattuja kohtia, kuten skenografia, tila, yleisö, valaistus ja äänet. Ehdotan malliin uutta käyttöliittymän kategoriaa. Tämän ehdotuksen kautta tarkastelen Oikeaa Terveyskeskusta. Selvitän, tarvitseeko määritelmäni täydennystä. Josephine Machonin ja Adam Alstonin julkaisut immersiivisestä teatterista tuovat taustaa tutkimukselleni. Aineisto tutkimukseen on kerätty YM PÄ RI -esityksen osalta osallistuvalla havainnoinnilla harjoituskaudelta sekä esityksistä syksyn 2015 aikana. Lisäksi olen haastatellut esityksen ohjaajia Jukka Heiskasta ja Fabian Nybergiä. Oikean Terveyskeskuksen pääaineistona toimii 28 minuuttinen esitystallenne sekä kolme radio-ohjelmaa, joissa keskustelemassa on esityksen ohjaaja Sami Haapala. Tutkimuksessani käy ilmi, että sillä, tapahtuuko esitys lavastetuissa vai ympäristönomaisissa tiloissa, on vaikutusta myös käyttöliittymän elementtien ominaisuuksiin. YM PÄ RI -esityksessä käyttöliittymään lukeutuivat muun muassa ennakkotiedot esityksestä, siirtymä esitystilan ja arkitilan välillä sekä fasilitoiva hahmo, Pikkolo. Myös näyttelijäntyön laadulla ja skenografisilla ratkaisuilla oli vaikutusta käyttöliittymään. Oikean Terveyskeskuksen analyysin jälkeen päädyn esittämään käyttöliittymän jakamista kolmeen osaan: orientaatioon, esitystapahtumaan ja jälkihoitoon. Orientaatioon liittyvät ennakkotiedot ja -toimet ennen esitystä. Esitystapahtumaan lukeutuvat muun muassa siirtymä, fasilitoivia toimia esiintyjän tai koneen toteuttamina sekä mahdollisia skenografisia kutsuja riippuen esityksen dramaturgisesta muodosta. Jälkihoito käsittää materiaalin, jonka katsoja saa esitystapahtuman ollessa jo ohi. Käyttöliittymän käsite vaikuttaa mahdolliselta nimeämään tätä monipuolista vihje- ja ohjejoukkoa. Se vaatii kuitenkin lisää tutkimusta käsitteen käyttökelpoisuuden selvittämiseksi esitystutkimukselle. Yksi mahdollisuus jatkotutkimuksille olisi laajempi yleisökokemuksia osallistavista esityksistä kartoittava tutkimus. Teoreettisempi lähestymistapa olisi peilata erilaisia vastaanottoteorioita suhteessa käyttöliittymän tämän hetkiseen määritelmään.

Background and aims. Using computers is an almost inseparable part of everyday life today, and problems with computer use have tangible and significant consequences for quality of life and societal functioning. Performance in everyday computer use is affected by a multitude of factors such as the usability of computer systems and interfaces, the age of the user, prior computer use experience and cognitive abilities. The aim of this study was to examine how cognitive abilities, such as verbal comprehension, perceptual reasoning, working memory and processing speed affect everyday computer use. Methods. The data consisted of 88 participants (37 men and 51 women), who were actively employed and between 20-65 years of age. In the study each participant performed two parts lasting a maximum of 2 hours on separate days. The first part consisted of computer tasks simulating everyday computer use, and the second part was an assessment of cognitive abilities using the WAIS-IV. The data was analyzed using hierarchical linear regression on three outcome variables: completeness of the computer tasks, completion time and the mental load caused by them. In the regression models each outcome variable was explained with sociodemographic factors, prior computer use experience, cognitive abilities and executive functions. Results and conclusions. Sociodemographic factors explained 33-51% of computer task performance on all the outcome variables, and the strongest predictor was age. Computer use experience explained 6-13% of task completeness and completion time, but did not significantly affect mental load. Cognitive abilities explained 4-10% of all the outcome variables, and the strongest predictor was Full Scale IQ. Executive functions explained 3-4% of task completeness and mental load, but did not significantly affect completion time. This study indicates that the cognitive abilities of the user and their computer use experience clearly affect everyday computer use. The results can be utilized in the development of computer systems and interfaces: ideally using them would be easy and intuitive enough that the level of the user's cognitive abilities and their prior computer use experience would not matter for their successful use.

Background Municipalities are reforming their health and social care services and creating online services to support patient self-treatment and self-care (The Omaolo-project). These include 15 symptom checkers which provide triage. As a result of the completed individual symptom assessment, the patient receives an assessment of the need for treatment of the corresponding symptom, instructions for a treatment site and, if necessary, self-care instructions. This study examines the usability of symptom checkers from the perspective of the patient and the study assistant. Methodology This is a mixed methods study that used data collected in the Omaolo project’s validation of symptom checkers study. Data were collected from 18 primary health care emergency centers throughout Finland. The user answered the questions posed by the symptom checker, after which a nurse familiar with triage assessed the need for treatment of the symptom of the user. The study assistant monitored the completion of the study user's symptom checker. The findings of 350 patient users, nurses, and study assistants were analyzed based on separate completed research forms. Thematic analysis was used to create research themes from the recorded observations of the individuals followed by the preparation of a thematic summary. Results The usability of symptom checkers was mainly assessed as good. However, there were challenges in usability. Relevant concepts (codes) describing the challenges were formed from the free text observations of the research forms. 59 codes were classified under two main themes; user-related challenges and issues related to the symptom checkers. The user-related challenges were divided into a) difficulties in understanding the symptom checkers and their questions, b) poor competence to use online tools, and c) ability to assess one’s health. The issues related to the symptom checkers were divided into a) a need to clarify the terms and questions used in the symptom checker, and b) a need to improve the visual layout and provide better instructions for the user. Conclusions Symptom checkers are acceptable, easy to use, and understandable to most patients. The study identified themes that may impair the availability of symptom checkers. Improving the availability of symptom checkers is likely to improve the process of triage as well as its success. In addition, usability issues can impair a patient's willingness to use symptom checkers.