Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "käyttöohje"

Sort by: Order: Results:

  • Puranen, Lauri (2023)
    Tämän maisterintutkielman aiheena on imperatiivin ja vastaavien rakenteiden esiintyminen ja vaihtelu suomen- ja venäjänkielisissä käyttöohjekäännöksissä. Työn tavoitteena on selvittää näiden rakenteiden käytön eroja ja yhtäläisyyksiä analysoimalla käyttöohjeista poimittuja esimerkkejä. Tässä työssä tarkastelen sitä, kuinka usein tutkittavissa ohjeissa käytetään myönteistä imperatiivia suhteessa muihin vastaaviin ohjaileviin rakenteisiin, kuten kielteiseen imperatiiviin, nesessiivirakenteeseen ja saa käyttää / voi käyttää -rakenteeseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää käytettyjen rakenteiden prosentuaalinen osuus ja vertailla kielten välisiä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tuloksia. Tutkimuskysymykset ovat: Mitä ohjailevia rakenteita käytetään aineistossani ja miten niiden käyttö eroaa ohjeittain ja kielittäin? Mitä kulttuurisia piirteitä ja eroja voidaan havaita imperatiivin ja vastaavien rakenteiden käytössä tutkimissani käyttöohjekäännöksissä? Tutkimusaineistona on 6 suomenkielistä ja 6 ulkoasultaan ja sisällöltään vastaavaa venäjänkielistä käyttöohjetta. Tutkimusaineistoni koostuu ainoastaan tavaroiden eli kodinlaitteiden käyttöohjeista. Työssäni tutkin Boschin, Braunin, DeLonghin, Epsonin, Indesitin ja Samsungin tuotemerkkien ohjeita, jotka ovat saatavilla sekä suomen että venäjän kielellä. Tärkein kriteeri ohjeiden valinnassa on ollut se, että molemmilla kielillä olevat ohjeet olisivat täysin identtiset sekä ulkoasultaan että sisällöltään. Tutkimusmetodina käytän sekä laadullista että määrällistä menetelmää. Kvantitatiivinen analyysi perustuu 1663 suomenkieliseen ja 1807 venäjänkieliseen esiintymään. Työssä analysoin 39 esimerkkiparia. Analyysin tulokset osoittavat, että imperatiivi on yleisimmin käytetty rakenne, jolla tutkimissani käyttöohjekäännöksissä ilmaistaan käskyä, kehotusta tai pyyntöä. Kaikissa ohjeissa imperatiivin käyttö on ensimmäisellä sijalla, ja sen osuus vaihtelee 67,8 prosentista 83,84 prosenttiin kaikkien tutkittujen ohjailevien rakenteiden kokonaismäärästä. Yleiset kvantitatiiviset tulokset osoittavat, että aineistossani ohjailevien rakenteiden valinnassa ei ole merkittäviä eroja. Joitakin eroja on rakenteiden vuorottelussa, mikä johtuu todennäköisesti kääntäjän päätöksestä, sillä lähes kaikissa tapauksissa on mahdollista käyttää samaa rakennetta kuin toisessa kieliversiossa. Tärkein ero kieliversioiden välillä on se, että suomenkielisissä versioissa imperatiivia käytetään aina yksikössä ja venäjänkielisessä versiossa aina monikossa.
  • Ihatsu-Kivi, Minerva (2022)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan sitä, mitkä kielelliset seikat vaikuttavat suomennetun auton käyttöohjeen selkeyteen ja ymmärrettävyyteen eli käytettävyyteen tutkimalla käyttöohjeen sanastoa ja lauserakenteita sekä sitä, miten passiivi ja aktiivi vaihtelevat, kun kuljettajalle annetaan ohjeita. Suomenkielisessä Seat Aronan käyttöohjekirjassa asioita ei ole ilmaistu suomen kielelle tyypillisellä tavalla. Siinä esiintyy runsaasti suomelle epätyypillisiä sanajärjestyksiä ja rektio-ongelmia eli vääriä sijamuotoja. Suomen- ja englanninkieliset termit vaihtelevat eikä niiden käyttö ole johdonmukaista. Mukaan on eksynyt myös paljon anglismeja, sekä ymmärrettäviä että käsittämättömiä. Lukijan puhuttelu on epäjohdonmukaista: käsketään sinutellen, puhutaan kuljettajasta tai käytetään passiivia. Suomennetusta käyttöohjeesta voisi saada käytettävämmän, kun siitä muokkaisi niin kieltä kuin asetteluakin sekä poistaisi turhaa toistoa ja epäolennaisuuksia. Vertaamalla suomennosta espanjan- ja englanninkielisiin versioihin selvisi, että mahdollisessa lähtötekstissäkin esiintyy samantyyppisiä käytettävyysongelmia. Käännettyjenkin käyttöohjeiden käytettävyyttä voisi lisätä niin, että käytettävyysnäkökulma otettaisiin huomioon jo siinä vaiheessa, kun kirjoitetaan ensimmäistä versiota ensimmäisellä kielellä.