Browsing by Subject "kehopositiivisuus"
Now showing items 1-4 of 4
-
(2022)Tutkielma käsittelee kehopositiivisuus-käsitteen määrittelyä ja sen merkityksestä neuvottelua Instagram-julkaisuiden kuvateksteissä. Tutkielmassa on tavoitteena tutkia, millaisilla kielellisillä keinoilla kehopositiivisuus-käsitettä määritellään, millainen merkitys sille aineistossa rakentuu ja millaista kehopositiivisuuteen liittyvä merkitysneuvottelu on Instagramissa. Tutkielman teoreettis-metodologisena taustana toimivat diskurssintutkimus, systeemis-funktionaalinen kieliteoria sekä fennistinen kielioppiperinne. Tutkielman keskeisiä käsitteitä ovat suhdelause, diskursiiviset käytänteet, diskurssit, konteksti ja ekvatiivilause. Tutkimusaineistona on kymmenen julkista Instagram-julkaisun kuvatekstiä vuosilta 2019–2021. Aineisto on rajattu tutkimusaiheen perusteella pieneksi, ja aineiston kuvateks-teissä määritellään kehopositiivisuus-käsitettä. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että kehopositiivisuus-käsitettä määritellään useimmiten suhdelausein. Suurin osa aineistoni suhdelauseista on lausetyypiltään ekvatiivilauseita. Määritelmää rajattaessa keskeisiä keinoja ovat kieltomuodon käyttö sekä kohderyhmän tarkentaminen. Aineistostani hahmottuvan määritelmän mukaan kehopositiivisuus on ihmisoikeusliike, joka tähtää kaikenlaisten kehojen ihmisoikeuksien toteutumiseen. Määritelmän ulkopuolelle on rajattu itsensä rakastamisen näkökulma. Keskeisinä kehopositiivisuus-käsitteen määrittelyä kehystävinä piirteinä voidaan pitää julkaisuiden aihetunnisteita ja emojeja, intertekstuaalisia genrepiirteitä, julkaisuissa määriteltyjä kehopositiivisuudesta puhumisen ehtoja sekä vahvoilla olevaa terveyden toissijaisuus -diskurssia. Kehopositiivisuudesta puhumisen ehdot liittävät julkaisut muihin kehopositiivisuusaiheisiin teksteihin, joissa samankaltaisia ehtoja on asetettu. Etenkin aihetunnisteiden ja terveyden toissijaisuus -diskurssin osalta merkitysneuvottelu kytkeytyy osaksi lihavuusaktivismia, mutta siinä on intertekstuaalisten genrepiirteiden tarkastelun pohjalta havaittavissa myös ihmisoikeusjulistusten kaltaista intertekstuaalista kaikua.
-
(2019)The aim of this study is to examine relations between body mass index, self-esteem, body image and adolescents thoughts about body positivity. Earlier study has showed relation among increasing body mass index, body dissatisfaction and lower self-esteem. Body positivity has its roots in the fat acceptance movement in the late 1960s. Goal of the body positivity movement is to address unrealistic ideals about beauty, promote self-acceptance, and build self-esteem and learning to love oneself to the fullest. Body positivity is popular on social media and in Finland discourses about it are controversial. Some think it is a good for health and self-esteem, others think it glamorizes overweight. Finnish adolescents thoughts about body positivity has not been explored before this study. This statistical study was made in Spring 2019. The research subjects were finnish adolescents aged 13-18. The data was obtained from the adolescents by an electronic enquiry. The sample consisted of N=109 adolescents, n 89 women, n 19 men and n 1 transgender. The data was analyzed by using SPSS Statistics 25 program and frequencies, cross-tabulations, Pearson`s correlations, Mann-Whitney and Kruskal-Wallis ANOVA tests. In this study self-esteem or body image were not varied by age. Body image was varied by gender so that girls had lower body image than boys. Body mass index were not significant for self esteem or body image and disagreed with earlier study. Physical activity behind many of the adolescents has been noticed while reporting results. Term body positivity was familiar for 72,4 % of participants, specially from social media. Girls knew it more often than boys and estimated its effects for better self-love stronger than boys. Majority of adolescents thought that body positivity tries to increase self-love among every size and age. Only few thought that body positivity glamorize overweight and obesity. This research reveals that there is a need for wider study around relations between body mass index, self-esteem, body image and body positivity among adolescents. This study offers a base for extensive study in the future.
-
(2020)Painoneutraalit lähestymistavat ovat joukko näkökulmia ja menetelmiä, joiden keskeinen ajatus on se, että terveelliset elintavat eivät vaadi laihtumista tuottaakseen terveyshyötyjä. Ne on nostettu perinteisten lihavuuden ehkäisy- ja hoitomuotojen rinnalle yhdeksi hoitovaihtoehdoksi uudistetussa Käypä hoito -suosituksessa. Tämän katsauksen tarkoitus on kuvata painoneutraalien lähestymistapojen taustalla olevia kysymyksiä ja tutkimusnäyttöä niiden tehosta. Lisäksi tarkastelemme miten painoneutraaleja lähestymistapoja voi hyödyntää käytännön lääkärin työssä painonhallinnan tukena. Painoneutraalin ajattelun tausta on erilaisissa ihmisoikeus- ja aktivistiliikkeissä ja sen kannattajia ovat esimerkiksi Fat Acceptance Movement, Health at Every Size -liike ja Vaakakapina. Painoneutraaleja lähestymistapoja on perusteltu monin eri tavoin, keskeisimpinä argumentteina ovat lihavaksi leimaamisen stigmatisoivuus, laihduttamisen tehottomuus ja haitat, ja painonhallinnan laihduttamisesta riippumattomat terveyshyödyt. Painoneutraalit lähestymistavat pyrkivät asettamaan fyysisen ja emotionaalisen hyvinvoinnin pienemmän painon tai koon tavoittelun edelle. Ne pyrkivät myös parantamaan ihmisten keho- ja ruokasuhdetta ja herkistämään nälkä- ja kylläisyystuntemuksien aistimista. Samalla pyritään eroon painoon liittyvästä stigmasta ja syrjinnästä. Esimerkkejä painoneutraaleista lähestymistavoista ovat Health at Every Size -liike, intuitiivinen syöminen ja tietoinen syöminen. Systemaattisten katsausten perusteella painoneutraalit lähestymistavat voisivat tulevaisuudessa olla myös laajemmin hyödynnettävä lihavuuden ehkäisy- ja hoitomuoto, sillä ne voivat tutkimusten mukaan tuottaa vastaavia terveyshyötyjä kuin perinteinen laihduttaminen. Ne voivat olla myös keino laihtua, vaikka se ei ole painoneutraalien lähestymistapojen tavoite. Lisätutkimus on kuitenkin tarpeen.
-
Visuaalisia vinksahduksia: Instagramin kehopositiiviset naiset ja sukupuolittuneisuuden haastaminen (2022)Ulkonäkö ei ole yhteiskunnassamme yksityisasia. Ulkoiseen olemukseemme kohdistuu monilla elämänalueilla entistä enemmän odotuksia ja vaatimuksia. Sukupuolittuneet kehonormit ovat vahvasti läsnä visuaalisessa ja mediakulttuurissa. Etenkin Instagramista on tullut luonnollistettujen kauneusihanteiden esittelyfoorumi. Vaikka ei-normatiivisia kehoja on alustalla esillä todella vähän, on kehopositiivisuusajattelu tuonut mukaan kuvia, joissa näkyy muun muassa lihavia kehoja, aknea, selluliittia ja sairauksien aiheuttamia muutoksia kehossa. Maisterintutkielmassani pohdin sukupuolittuneiden kehonormien ja normien vastaisten kuvien kytköksiä Instagramissa. Aineistoni muodostui @ihastukehoosi-tilillä kesällä 2020 viikon aikana julkaistuista selfieistä ja niihin liittyvistä teksteistä. Projektin naiset ja naistapaiset eivät jää pelkästään katseen kohteiksi, vaan ottavat aktiivisen roolin katsojina ja kuvaajina. Pohdin diskurssianalyysin keinoin, millaisia merkityksiä kehopositiivisuuskuvat saivat valitussa aineistossa ja mitkä merkitykset niistä puuttuivat kenties kokonaan. Tarkastelen myös millaisia representaatioita naisista ja naistapaisista aineistoni kuvissa ja niihin liittyvissä teksteissä rakennettiin, purettiin tai toistettiin. Hyödynsin analyysissäni teoriakeskusteluja, jotka kietoutuvat sukupuolen, representaation ja katseen ympärille sekä viimeaikaista Instagram-tutkimusta. Tutkimukseni sijoittuu feministisen mediatutkimuksen, erityisesti sosiaalisen median kriittisen tutkimuksen ja kehollisuuden alaan ja se tekee näkyväksi sukupuolen ilmentymiä ja valtarakenteita Instagramissa. Identifioin aineistosta kolme diskurssityyppiä. Haastamisen diskurssi tekee irtiottoa sosiaalisen median kehonormatiivisuudesta ja kuvien olemassaolo samalla foorumilla pyrkii horjuttamaan kehonormatiivisuuden hegemonista asemaa. Teksteissä esiin tuleva muutoksen diskurssi paljastaa, kuinka naiset ja naistapaiset vaativat muutosta ulkonäköönsä tai suhtautumiseensa siihen nimenomaan itseltään. Yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen osana normien purkamista ei sen sijaan noussut esille. Jäljittelyn diskurssi puolestaan osoittaa normien vallan: moni ei-normatiivinen kuva tulee heijastelleeksi sukupuolittuneiden kehonormien representaatioita. Tämä hankauspiste muistuttaa kehopositiivisuuden ja kehonormien jännitteisestä suhteesta. Osallistuminen @ihastukehoosi-projektiin näyttäytyi merkittävänä henkilökohtaisella tasolla, mutta vahva yhteisöllisyyden tunne ja joukkovoima kehonormien muutoksen moottorina puuttuivat. Tutkimukseni osoittaa, että naisten ja naistapaisten merkityksettömänä puuhasteluna pidetty selfie-kulttuuri heijastelee yhteiskunnan sukupuolittuneita kehonormeja. Kuvat eivät ole ”vain” kuvia, vaan ne rakentavat ja toistavat luonnollistettuja kauneuskäsityksiä. Kulttuurimme on entistä visuaalisempi, ja suosittujen sosiaalisen median alustojen representaatiot ihannevartalosta jatkuvine toistoineen vaikuttavat siihen, millaisena näemme maailman ja miten siinä toimimme. Kehopositiiviset kuvat ovat eräänlaisia visuaalisia vinksahduksia, jotka tuovat esiin aiemmin piilotettua, mutta yksin niistä ei ole laventamaan kehon rajoja. Kriittisen ja arvottavan katseen valta ulottuu pitkälle. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet kehonormien moninaiset vaikutukset oman itsen vähättelystä aina syömishäiriöihin ja itsetuhoisuuteen saakka. Lisäämällä tutkimustietoa voidaan edistää yhteiskunnassa tiukassa istuvien kehonormien purkamista ja tehdä tilaa monenlaisten kehojen yhdenvertaisemmalle todellisuudelle. Aiheessa riittää tutkittavaa jatkossakin. Esimerkiksi keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten ja naistapaisten sekä muunsukupuolisten kokemukset kehonormeista ja ulkonäkötyöstä kaipaavat tarkastelua.
Now showing items 1-4 of 4