Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "kehykset"

Sort by: Order: Results:

  • Pörhönen, Janica (2022)
    Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, miten Yle, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat kehystävät antisemitismiä eli juutalaisvastaisuutta käsitteleviä uutisia ja feature-juttuja vuonna 2020. Antisemitismi on journalistisesti aiheena herkkä ja ideologisesti arvolatautunut. Medialla on vaikutusvaltaa siihen, mitä antisemitismistä ajatellaan. Maisterintutkielmani on laadullinen tutkimus, jonka metodina käytän kehysanalyysia. Hyödynnän erityisesti viestinnän, journalismin ja juutalaisuuden tutkimusta. Luon laajan kielellisiä ja visuaalisia kehystämiskeinoja tarkastelevan kehysanalyysin, mitä ei ole todennäköisesti tehty aiemmassa tutkimuksessa. Yle, Helsingin Sanomat ja Turun Sanomat kehystävät antisemitismin uhkana, torjuntana, konfliktina, solidaarisuutena juutalaisia kohtaan sekä pienen juutalaisjoukon selviytymisenä keskitysleiriltä. Media rakentaa todellisuutta antisemitismistä, joka ei kuulu liberaalin demokratian arvoihin. Rasistisille äänille ei anneta sijaa kyseisissä tiedotusvälineissä, jotka puolustavat ihmisoikeuksia. Suomen juutalaisia kyseiset tiedotusvälineet eivät kuitenkaan haastattele tai valokuvaa, toisin kuin esimerkiksi Saksan juutalaisia. Erityisesti Yle ja Helsingin Sanomat konstruoivat antisemitismistä emotionaalisen ja aistimellisen ilmiön. Antisemitismistä rakennetaan kaikkialla läsnäoleva uhka, jossa natsi-Saksan historia ja tulevaisuus kasvavasta antisemitismistä kietoutuvat yhteen. Tämä kertoo siitä, ettei antisemitismi Suomessa ole todennäköisesti ylisukupolvinen trauma, mikä saisi median varomaan liiallisen emotionaalisen tunnelman luomista.
  • Somervaara, Santeri (2017)
    Vuonna 2015 Suomessa alkoi niin kutsuttu pakolaiskriisi, joka näkyi vahvasti julkisessa keskustelussa yhteiskunnassa. Keskustelusta saattoi havaita selvän jakolinjan turvapaikanhakijoihin myönteisesti ja kielteisesti suhtautuvien välillä. Ajoittain keskustelussa esiintyi väitteitä kansanedustajien tiukentuneista maahanmuuttolinjauksista pakolaiskriisin aikana. Samanaikaisesti esitettiin väitteitä, että aikaisemmin vallinnut poliittinen ilmapiiri on johtanut vapaampaan maahanmuuttopolitiikkaan. Tässä tutkielmassa paneudutaan eduskunnassa esiintyneeseen vastaavaan jakolinjaan, ja miten se on mahdollisesti ilmennyt. Tarkastelun alla on, minkälaista keskustelu on ollut maahanmuutosta pakolaiskriisin aikana ja ennen sitä. Tätä varten tutkielmassa tehdään ajallista vertailua eduskunnassa esiintyneissä maahanmuuttokehyksissä. Tutkielmassa hyödynnetään kehysteoriaa, jonka avulla selvitetään minkälaisia kansanedustajien kirjallisissa kysymyksissä esiintyneet kehykset ovat, ja miten ne eroavat eri ajanjaksojen välillä. Kehyksien avulla on mahdollista selvittää, miten kansanedustajat ovat itse tulkinneet maahanmuuttoa, sekä minkälaisen tulkinnan he ovat halunneet välittää muille kansanedustajille ja vastaanottajille. Teoreettinen viitekehys koostuu aikaisemmasta kehystutkimuksesta, sekä tarkemmin maahanmuutosta tehdystä kehystutkimuksesta. Tutkielman analyysissa käytetään jo olemassa olevaa maahanmuuttokehysten kategorisointia. Aineisto koostuu kansanedustajien maahanmuutosta tehdyistä kirjallisista kysymyksistä. Analyysissa tarkastellaan kahta eri ajanjaksoa, pakolaiskriisiä ja vuosia 2004–2006, sekä vertaillaan niissä esiintyneitä maahanmuuttokehyksiä keskenään. Menetelmänä analyysissa käytetään sisällönanalyysia, jonka avulla kansanedustajien kirjallisista kysymyksistä etsitään siinä esiintyneitä maahanmuuttokehyksiä. Analyysissa havaittiin eroavaisuuksia vuosien 2004–2006 ja pakolaiskriisin aikaisissa maahanmuuttokehyksissä. Vuosina 2004–2006 painottuivat kehykset, joissa tahdottiin parantaa maahanmuuttajien asemaa yhteiskunnassa, ja maahanmuuttajat nähtiin myönteisenä resurssina yhteiskunnan toiminnan kannalta. Toisaalta vuosina 2004–2006 esitettiin myös, että ulkomaalainen työvoima voi olla uhka suomalaisille työmarkkinoille. Pakolaiskriisin aikana ilmeni myös huoli maahanmuuttajien, lähinnä turvapaikanhakijoiden, aseman heikkenemisestä. Kuitenkin kyseisten kehysten määrä laski selvästi vuosista 2004–2006, ja niiden osuus kaikista esiintyneistä kehyksistä pakolaiskriisin aikana oli selvästi vähäisempi. Pakolaiskriisin myötä kirjallisissa kysymyksissä esiintyi entistä enemmän maahanmuuttoon kielteisesti suhtautuvia kehyksiä. Aineistossa näkyi pakolaiskriisin aikana selvästi enemmän huoli turvallisuustilanteen heikkenemisestä ja sosiaaliturvajärjestelmän hyväksikäytöstä. Pakolaiskriisin myötä on tapahtunut selkeä muutos kirjallisissa kysymyksissä esiintyneissä maahanmuuttokehyksissä. Muutos on voinut tapahtua eri syistä, yksi syy on perussuomalaisten kansaedustajien määrän merkittävä kasvu, sillä perussuomalaiset ovat profiloituneet maahanmuuttoa vastustavana liikkeenä. Toiseksi taloudellinen tilanne Suomessa on ollut heikko pakolaiskriisin aikana, millä voi nähdä olevan vaikutusta kansanedustajien halukkuuteen puolustaa vapaampaa maahanmuuttopolitiikkaa. Maahanmuuttopoliittisissa linjauksissa on esiintynyt pakolaiskriisin aikana selvästi enemmän kriittisiä linjauksia, joita ei ole aikaisemmin hirveästi havaittavissa aineiston vertailukohdasta. Aikaisempi yksipuoliselta vaikuttava maahanmuuttopoliittinen linjaveto eduskunnassa on saattanut aiheuttaa kriittisten äänenpainojen määrän kasvun, sillä kriittiselle maahanmuuttolinjalle on voitu nähty olevan poliittista tilausta kansalaisten keskuudessa.
  • Halonen, Hanni (2016)
    Tutkielmani kohteena ovat Alan Leen kuvitukset walesilaiseen tarukokoelmaan Mabinogioniin. Tutkin vuoden 2000 kuvitettua painosta, jonka on kääntänyt Lady Charlotte Guest. Pyrin tutkimuksessani selvittämään, millaisilla keinoilla Lee rakentaa Mabinogionin myyttisen maailman visuaaliseksi kokonaisuudeksi, ja millainen suhde hänen kuvitustensa ja kirjoitetun tekstin välille muotoutuu. Lisäksi tutkin, millaisia erilaisia kehyksiä Lee kuvituksissaan käyttää, ja millainen rooli näillä kehyksillä narratiivisesti on. Mabinogion on Walesin kansalliseepokseksi vakiintunut kokoelma 1000–1300-luvulla ensimmäistä kertaa ylös kirjoitettuja tarinoita, jotka pohjautuvat vanhaan kelttiläiseen kansanperinteeseen, historiaan ja mytologiaan. Englantilainen Alan Lee (s.1947) taas on yksi aikamme suosituimpia kirjankuvittajia, joka tunnetaan parhaiten kuvituksistaan J.R.R. Tolkienin teoksiin. Leen kuvitukset ovat pääasiassa akvarellimaalauksia, ja ne nojaavat tyylillisesti vahvasti brittiläisen satukuvituksen ja maalaustaiteen perinteisiin. Tutkimukseni lähtee kuvan ja sanan suhteesta, ja siitä miten se on taidehistoriallisessa tutkimuksessa, etenkin kuvituksentutkimuksessa, ymmärretty. Esittelen narratiivisia keinoja, joilla Leen kuvitukset Mabinogioniin tulkitsevat alkuperäisiä kertomuksia ja rakentavat omia mikrokertomuksiaan. Tutkimukseni on siinä mielessä poikkitieteellinen, etten pyri erottamaan kirjankuvituksia kirjan tekstistä, vaan käytän myös yleisen kirjallisuustieteen metodeja kuvien kontekstin hahmottamiseen. Tulen tutkimuksessani siihen tulokseen, että Leen realistinen tyyli intertekstuaalisine viittauksineen ankkuroi Mabinogionin kertomukset aikaan ja paikkaan, ja kääntävät sen vanhahtavan ja niukkasanaisen tekstin nykylukijalle helposti lähestyttävään muotoon. Sen lisäksi Leen tekemillä tyylillisillä valinnoilla siveltimenjäljestä koristeaiheisiin on tärkeä rooli Mabinogionin maailman luomisessa. Kehykset tukevat tätä tarkoitusta, mutta saattavat lisäksi tuoda kuviin itseensä uusia narratiivisia tasoja ja sävyjä. Kehyksillä on myös tärkeä rooli porttina 2000-luvun lukijan maailmasta Mabinogionin myyttiseen menneen ajan maailmaan.