Skip to main content
Login | Suomeksi | På svenska | In English

Browsing by Subject "ketterät menetelmät"

Sort by: Order: Results:

  • Hietanen, Päivi (2020)
    Ketteryyden Julistus (Agile Manifesto) vuonna 2001 herätti monet organisaatiot uudistamaan ohjelmistotuotantoaan ja ketteriä menetelmiä käytetään nykyisin laajalti ohjelmistotuotannossa. Ketterän lähestymistavan käsitteistö on sangen moninaista, ja ketterän ohjelmistotuotannon lähtökohdat ja motiivit ovat organisaatioilla erilaiset. Tämä tutkielma tarkastelee ketterän lähestymistavan käsitteistöä, hyödyntämistä ohjelmistotuotannossa ja sen parantamisessa. Tutkielma on retrospektiivinen analyysi tapaustutkimuksesta. Tapaustutkimuksen kohteena oli ohjelmistotuotantoyritys, jolla oli vuonna 2005 tavoitteena parantaa projektinhallinnan ja ohjelmistotuotannon prosessien laatua. Lähtökohta oli prosessikeskeinen, prosessien kypsyystasot oli arvioitu ja yrityksellä oli käytössään laatujärjestelmä. Tapausyrityksen eräässä yksikössä oli kiinnostusta selvittää ketterän lähestymistavan hyödyntämismahdollisuuksia ohjelmistotuotannossaan ja sen parantamisessa. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, voisiko yksikkö hyödyntää ketteriä periaatteita ohjelmistoprojektiensa parantamisessa. Empiirisessä tutkimuksessa selvitettiin, mitkä ketteryyden julistuksesta yritykselle muotoillut periaatteet voisivat soveltua tapausyrityksen yksikön ohjelmistotuotannossa esiintyvien haasteiden ratkaisemiseksi ja tukisivat myös yksikön asetettujen ohjelmistotuotannon parantamisen tavoitteita. Empiiriset havainnot osoittivat, että tapausyrityksen yksikkö pystyi hyödyntämään joitakin ketteriä käytäntöjä tarpeisiinsa. Samalla nousi esiin, että ohjelmistotuotannossa esiintyvät haasteet olivat kytkennässä osittain organisaation muihin prosesseihin. Parantamistoimien vaikuttavuus olisi saattanut olla vahvempi, jos toimet olisivat olleet mahdollisia muissakin prosessialueissa tai yksiköissä. ACM Computing Classification System (CCS) Software and its engineering → Software creation and management → Software development process management → Software development methods → Agile software development Software and its engineering → Software creation and management → Designing software ->Software design engineering
  • Leimola, Johanna (2022)
    Ohjelmistoprojektien perinteisenä toimintamallina voidaan pitää vesiputousmallia, jonka vastapainoksi on kehitetty ketterät menetelmät. Ketterä ohjelmistokehitys tarkoittaa vaiheittaista kehitystä. Jokaisessa vaiheessa määritelmät ja suunnitelmat luodaan vasta edellisen päätyttyä ja juuri ennen uutta vaihetta. Tällä tavoin ketterät menetelmät eroavat vesiputousmallista, jossa jo projektin aluksi tehdään määritelmät ja suunnitelmat koko projektille. Enemmistössä ohjelmistoprojekteja käytetään nykyään ketteriä menetelmiä. Ketterää ohjelmistokehitystä on Suomessa hyödynnetty myös julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Ketterissä menetelmissä kuitenkin korostuvat yksilölliset toimintatavat ja projektin jatkuva kehittyminen, kun taas julkisia hankintoja voidaan kuvata kaavamaisiksi, tiettyyn menettelyyn sidotuiksi ja muutoksia vierastaviksi. Ketterien menetelmien ja julkisten hankintojen välisestä ristiriidasta nousevatkin tämän tutkielman tutkimusongelmat: Voidaanko julkisella hankinnalla hankkia ketterästi toteutettava ohjelmistoprojekti sopimusoikeudellisesta näkökulmasta ja miten hankintasääntelyä voitaisiin kehittää mahdollistamaan paremmin ketterän ohjelmistokehityksen?
  • Louhiranta, Juha (2020)
    Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee vaatimusmäärittelyä ketteriä menetelmiä hyödyntävissä ohjelmistoprojekteissa. Tavoitteena on selvittää, miten ohjelmiston vaatimukset muodostuvat ketterien menetelmien avulla ja millaisia vaikutuksia niillä on vaatimusmäärittelyprosessiin. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan, millaisia hyötyjä ketterillä menetelmillä voidaan saavuttaa vaatimusmäärittelyssä ja minkälaisia ongelmia ne saattavat aiheuttaa ohjelmistoprojektin eri vaiheissa. Tutkielmassa myös etsitään eroja ketterien menetelmien ja ketterän vaatimusmäärittelyprosessin sekä perinteisten menetelmien välillä. Tutkielman tapaustutkimuksen kohteena on Helsingin yliopiston Software Factory -kurssi, jonka aikana toteutettiin asiakasprojekti sulautettua internet-videopuhelujärjestelmää kehittävälle startup-yritykselle. Tapaustutkimuksessa selvitettiin, voidaanko ketterälle vaatimusmäärittelylle tutkimuskirjallisuudessa raportoituja hyötyjä sekä siihen liittyviä haasteita havaita ketterällä menetelmällä toteutettavassa ohjelmistoprojektissa. Tapaustutkimuksen avulla voitiin empiirisesti havaita kaikki vaatimusmäärittelyn hyödyt sekä yksi epätarkkoihin työmääräarvioihin liittyvä haaste. Tästä voidaan päätellä, että hyötyjen saavuttaminen on mahdollista pienellä tiimillä toteutettavassa asiakasprojektissa, jossa ei ole etukäteen tarkasti määriteltyjä ohjelmiston vaatimuksia. Toisaalta haasteitakin voidaan kohdata jo hyvin lyhyessä ajassa, vaikka rakennettaisiin pientä ja yksinkertaista sovellusta.